Loppuloman tunnelmia

...tosiaan arki alkaa tänään, kun tuotekehitystekniikan kurssi starttaa tuossa vartin yli kaksi. Saa nähdä mitä Luna tykkää, kun se jää nyt pisimmäksi ajaksi (kolmeksi tunniksi) tähän mennessä yksin. Tovi sillä kuluu varmasti ihan mukavasti kanatikkua järsiessä, mutta herkkuosien loputtua taitaa loppuaika kulua jossain turvallisessa nurkassa kerällä - toivottavasti unten mailla.

Mutta siis piti kirjoittaa noista viime viikon (vko 34) kivoista jutuista, joten palataanpa niihin. Kamera ei valitettavasti paljoakaan kulkenut viikonloppuna mukana, joten kuvat on nyt lähinnä maanantailta ja perjantaiaamulta - viimeiseltä "maalais"aamulta. Perjantaina tosiaan maalaiskoirasta alettiin tehdä kaupunkilaiskoiraa - mikä sekään ei ihan täysin ongelmitta ole sujunut, mutta tähän palaan joskus toiste.

Maanantaina tosiaan käytiin vihdoin moikkaamassa Jerryä ja Micoa, noita kahta söpöä valkoista tuulentuivertamaa karvapalleroa :) Pojat oli aika nätisti, sillä Jerryä ei ensimmäisen haistelun jälkeen kiinnostanut uusi tyttö oikeastaan ollenkaan, mutta Mico ois selvästi kaivannu vähän leikkikaveria, mutta ei Luna oikeen vielä uskaltanu kunnolla leikkiä. Luna lähti kyllä pallon perään, mutta toista hitaampana kääntyi aina puolesta välistä takaisin ja juoksi melkein syliin turvaan samalla, kun Mico sai pallon kiinni ja lähti tuomaan vauhdikkaasti sitä takaisin. Höppänä :)

Mico

Jerry

Noilla pojilla on kyllä niin paljon karvaa, että välillä järvituulen pörröttäessä niiden karvoja, ei melkein tienny kumpi pää on kumpi, kun ei näkyny silmiä eikä kuononpäätäkään karvojen joukosta :D

Keskiviikkona oli muuten rauhallista, muta iltapäivällä saatiin Jakkesta ja Tepistä leikkikavereita taas, tosin viimeistä kertaa ainakaan viikkoon.

Jakken kieli <3

Luna ja Tepi kasvaa muuten ihan eri suuntiin, Tepillä kasvaa selkä, kun taas Lunalla jalat (ja kuono). Luna onkin korkeudessa jo mennyt hiukan Tepin ohi.

Torstaina ei tapahtunutkaan sit oikeen mitään ihmeellistä. Mä tietysti kyllä kävin ratsastamassa (siellä meinas epäusko iskeä, kun ei saanut hevosta millään eteenpäin, mutta se on taas tarina, josta ei sen enempää täällä) ja keräilin tavaroitani Tampereelle lähtöä varten. Lopulta se lähtöpäivän aamu sitten koitti: "että se siitä kesälomasta sitte." Aamulla nostin Lunan jatkamaan uniaan sänkyyn, ettei se lähtis niin helposti kulkemaan mun perään ympäri taloa vielä puoliksi unessa. Kyllä sitä selvästi siinä vielä väsyttikin, kun kesken mun aamupalan oli näkymä tämä:

Voiko ton suloisempaa olla? Lopulta se alkoi siinä sit erinäisiin kolinoihin heräillä ja lähdettiin ulos pissalle.

"Äh. Hei onko ihan pakko nousta?"

Perjantaina tosiaan reilusti puolen päivän jälkeen pakattiin auto, joka tuli kyllä tosi täyteen, vaikkei ole edes mistään ihan pienimmästä päästä. Kummasti sitä tavaraa vaan oli - tosin lähinnä mulla ja Lunalla. :D Aleksilla ei nyt tainnut olla kuin yksi reppu mukana, mutta se nyt palasikin eilen sunnuntaina vielä viikoksi töihin, että ehkä sieltäkin sit ens sunnuntaina tulee pikkuisen enemmän tavaraa mukana...

Ajomatka ei nyt mennyt ihan yhtä hyvin kuin aiemmin. Huomasimme, että oli pieni oksennus tullut koppaan matkan aikana Lunalta. Höh. Me jo aateltiin, että päästään helpolla ton matkustamisen ja matkapahoinvoinnin suhteen, mut ei sit näköjään. Toivottavasti ens viikonloppuna ei tulis huono olo autossa.

Siinä sitten kannettiin tavarat ja oltiin tovi ihan rauhassa Lunan kanssa sisällä, ennen kuin lähdettiin käymään nopeasti kaupassa hakemassa ruuat viikonlopuksi (mä sain myös mun uuden "koululaukun" postista - eikö vaan ookin tapana syksyisin hommata uusia koulutavaroita?! :D )

Kuva: fashionstore.fi

Sitten taas aiheeseen nimeltään Luna. Illaksi tosiaan aiemmin viikolla sovittiin koirapuistotreffit Rommin kanssa, joten siinä sovittuna aikana sitten suunnattiin uusia hajuja nuuhkien tuohon ihan meidän lähelle Näyttämönpuistoon. Vähän oli Rommi Lunaa isompi, joten jännäksi meni taas, kun painoeron vuoksi leikki taisi olla Lunalle vähän rajua vielä. Parin kilon päästä tuosta saisi kyllä hyvän leikkikaverin, toivottavasti nähdään vielä uudelleenkin, kun muuten tulivat koirat ihan juttuun keskenään! :)

Lauantaina koitettiin opetella pissaamaan ulos, mutta eihän siitä mitään tietenkään tullut. Liikaa häiriötä: milloin rämisevä rekka ja milloin liian pörisevä mopo ajaa ohitse tai joku vieras koira haukkuu jossain ja Lunahan on ihan kauhuissaan suunnilleen pyrkimässä syliin, jos haukku kuuluu tarpeeksi läheltä. Toviksi jätettiin taas yksin ja naulakon ja kenkäkaapin välistä se kömpi pois, kun takaisin tultiin. Muita parhaita nukkuma-/piilopaikkoja on alla.

Parveketuolipehmustekasa

Lattialle jääneet uudet peittopaketit

Aleksin mahan päällä

Patterin alla verhon takana

Jokakerta tuo tuntuu nyt etsivän jonkin nurkan itselleen, missä sit nukkuu. Eilen oli kyllä vauvaryhmän jälkeen niin väsynyt, että nukahti kyllä keskelle lattiaakin. Vauvaryhmässä pääsi alkuun vähän leikkimään muiden pentujen kanssa ja jotenkin nuo kyllä tajuaa sen, että toinenkin on vielä pentu, sillä nyt ei Lunaa tuntunut edes jännittävän muut koirat, vaan se meni tosi reippaasti moikkaamaan kaikkia, joita vaan ehti. Oli myös jotenkin hassua, sillä vaikka oon pitäny Lunaa tosi pienenä pentuna, niin kyllä tuolla oli joukossa vielä pienempiä, kuin mitä Luna muistaakseni oli viisiviikkoisenakaan, eli silloin, kun ensimmäistä kertaa käytiin sitä katsomassa.

Alkuun harjoiteltiin vähän toisen koiran nätisti ohittamista, sit totuteltiin erilaisiin ohikulkeviin häiriöihin, kuten sateenvarjoon ja keppeihin sekä treenattiin vähän luoksetuloa. Nameja meni reilusti, ens kerralla täytyy palottaa vähän isommat palat valmiiksi pussiin ja sekoittaa joukkoon vaikka vähän niitäkin, mitkä ei oikeen ulospissauspalkintoina ole maistunu ollenkaan. Oli kivaa - ja opettelua se tällai ensimmäisen koiran kanssa on niin koiralle kuin omistajallekin. Mennään parin viikon päästä uudestaan tohon ryhmään varmasti ja sit ilmoitin meidät myös alkeiskurssille, joka alkaa syyskuun lopussa. Otetaan nyt tästä vauvaryhmästä vähän vauhtia tolle alkeiskurssille ja koitetaan hyödyntää niitäkin oppeja myös kotona ollessa. Kyllä mä luulen, että tästä hyvä tulee, kun nätisti Luna jaksoi olla melkein koko tunnin ja suurimman osan aikaa malttoi keskittyäkin hienosti.

Nyt on aikaa lopettaa tämä ja syödä vielä nopeasti ennen kuin täytyy sinne ensimmäiselle luennolle lähteä istumaan. Nopeasti pitäis ehkä Lunan kanssakin käydä vielä ulkona, jos se tuosta taas heräis ennen kuin lähden. Täällä nyt tosiaan tämä viikko ollaan ihan kahdestaan Lunan kanssa - saa nähdä millai pärjätään :)

Ihanaa loppukesän aurinkoista iltapäivää jokaiselle!