Kalaa ja mustikkaa - kakkuja isälle

Kiva vanhempiakin on jotenkin heidän merkkipäivinään muistaa, vaikka eivät noita rahallisia panostuksia täältä lasten suunnasta haluakaan. Isä saikin tällä kertaa herkutella, sillä leivoin sankarille sekä voileipäkakun että juustokakun. Voileipäkakku oli melko kalaisa lämminsavulohitäytteineen sekä koristelussa käyttetyine kylmäsavulohineen ja katkarapuineen. Juustokakussa puolestaan maistuivat mustikka ja mango. Juustokakun resepti on ihan omasta päästä: on noista sen verra kokemusta, että sovellan nykyään joka kerta sen mukaan mitä kaapeista löytyy tai mieli tekee :) Kalakakun ohjekaan ei ole mikään valmis, vaan yhdistelin muutamaa eri ohjetta aika vapaamuotoisesti. Kalakakku oli melko näyttävästä ulkoasustaan huolimatta todella helppo ja samalla ensimmäinen tekemäni voileipäkakku. Kumpaankin kakkuun toteutuneet reseptit alla.

Lohivoileipäkakkurulla (ehkä noin kymmenelle)

Ensinnäkin tarvitset 12 kpl isoja paahtoleipäsiivuja (täysjyvä tai joku muu kuin se perus vehnäpulla). Leipäsiivuista leikataan kuoret pois ja ne levitetään vierekkäin 3x4 esimerkiksi leivinpaperiarkin päälle, jonka avulla rulla myöhemmin rullataan aivan kääretortun tyylisesti. Leivät kostutetaan liemellä, johon tarvitaan 2-3 dl kiehuvaa vettä ja kasvis- tai kalaliemikuutio.

Täytteeseen puolestaan tulee (reilu) 200 g lämminsavustettua lohta, puolikas suippopaprika, 150 g creme fraichea, 100 g (eli puolikas rasia) ruohosipuli-tuorejuustoa, oman maun mukaan ehkä noin teelusikallinen sitruunapippuria ja aika reilusti pieneksi silputtua tuoretta tilliä. Nämä täytteen ainekset sekoitetaan keskenään ja maistetaan. Täyte levitetään leipäviipaleiden päälle ohueksi tasaiseksi kerrokseksi reunoille asti. Sitten leivinpaperia hyödyntäen rullataan kakku rullalle aloittaen kapeammalta reunalta. Tässä kohtaa apukädet olivat ihan kätevät. Rulla kannattaa paketoida napakasti esimerkiksi kelmun avulla ja laittaa maustumaan/mehustumaan jääkaappiin tunniksi tai pariksi ennen koristelua. Tämän tietty voi jättää välistäkin jos on kiire.

Päälliseen tarvitaan 150 g creme fraichea sekä 100 g (eli toinen puolikas rasiasta) ruohosipuli-tuorejuustoa. Nämä sekoitetaan hyvin sekaisin ja levitetään tasaiseksi kerrokseksi kakun päälle.

Varsinaisen koristelun voi tehdä aivan omien mieltymysten mukaisesti. Itse asettelin ensimmäiseksi kakun päälle 5 kpl pieniä ruusukkeiksi käärittyjä kylmäsavulohen siivuja, sitten täytin välit kuorituilla katkaravuilla (180 g pussi pakasteesta, osa jä käyttämättä), joiden jälkeen asettelin väleihin ohuen ohuita puolikkaita sitruunaviipaleita (1 sitruuna riittää, itsellä meni korkeintaan puolikas), sekä neljään osaan leikattuja kirsikkatomaatteja, pieniä kuutioita suippopaprikasta sekä kaiken kruunuksi vielä hieman tuoretta tilliä (vinkkinä: koristetillit kannattaa nappaista nipusta ensimmäiseksi talteen eikä silputtaa hienoimpia osia täytteeseen....). Ja eikun herkuttelemaan!

Synttärisankarin palaute oli, että muuten hyvää, mutta melkein olisi voinut olla suhteessa enemmän leipää. Ehkä kokeilen joskus samalla täytteellä, mutta ns. tavallisena pinottuna/kerroksittaisena voileipäkakkuna, jolloin on helppo tehdä kerros lisää. Koristeluun toki saisi kulumaan aikaa vaikka kuinka paljon halutessaan, mutta noin muuten voileipäkakun teko oli yllättävän helppoa ja nopeaa. Suosittelen!



Mustikka-mangojuustokakku (noin 12 annosta)

Pohjaan tarvitaan tutusti noin 200 g digestivekeksejä (tai keliaakikoillekin sopivaan versioon gluteenittomia kaurakeksejä) sekä noin 75 grammaa voita. Keksit murskataan, mihin joukkoon sula voi sekoitetaan, sekä painellaan seos irtopohjavuoan, jonka pohjalla levinpaperi, pohjalle.

Täytteeseen tarvitaan noin 1,5 dl mustikkasosetta (esimerkiksi pakasteesta sulatetut mustikat saa sauvasekoittimella kätevästi soseutettua korkeassa ja kapeassa astiassa), 200 g mangotuorejuustoa, 250 g (pehmeää) maitorahkaa, noin 1,5 dl kermaa (tätäkin voi laittaa oman maun mukaan enemmän tai vähemmän), noin 2 rkl mustikkamehua (sulatetuista mustikoista irtosi ainakin itsellä, otin talteen ennen soseutusta, mutta mikä ettei voisi käyttää vaikka jotakin muuta hieman laimennettua tiivistettä tai ihan mehua) sekä kolme liivatelehteä.

Ensin laitetaan liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Sitten vatkataan omassa kulhossaan kerma vaahdoksi. Toisessa kulhossa sekoitetaan tuorejuusto, rahka ja mustikkasose (sekä sokeria, jos nyt välttämättä mauhermot sitä mieltä ovat). Mustikkasosettakin voi hieman lisätä, jos maku sitä vaatii. Kuumennetaan mehu esimerkiksi mukissa kiehuvaksi ja sekoitetaan siihen suht kuivaksi puristetut liivatelehdet. Sekoitellaan hetki, jotta seos hieman jäähtyy, muttei pääse vielä jähmettymään. Sitten pieni määrä kerrallaan kaadetaan liivate-mehua täytemassaan (se missä on muun muassa rahkaa ja tuorejuustoa) ja vatkataan reippaasti joukkoon, jottei tulee liivatekökköjä. Lopuksi vielä pienellä teholla nopeasti sekoitetaan kerma muun täytteen joukkoon ja kaadetaan täyte keksipohjan päälle. Sitten kakku hyytymään vähintään noin kolmeksi tunniksi jääkaappiin.

Näihin juustokakkuihin ei itsellä ole nykyään ollut tarvetta juurikaan lisäillä sokeria, ja koitankin sitä välttää. Yleensä aivan riittävästi makeutta tulee käytetyistä hedelmistä, marjoista tai esimerkiksi valkosuklaasta. Maku kannattaa aina kuitenkin tarkistaa, ettei käy hassusti :) Koristeissa myös on vain mielikuvitus rajana. Tällä kertaa hyödynsin hyytymisen jälkeen jäljelle jäänyttä mustikkasosetta, jonka päälle raastoin vielä hieman valkosuklaata.

2016

Toivotetaan nyt samalla kertaa ja pahasti myöhässä sekä hyvää joulua että hyvää uutta vuotta!

Joulukorttikuva oli tällä kertaa tällainen talvinen ja hyvin tamperelainen otos. Tuo lumi ei paria päivää pidempään maassa pysynyt, mutta kyllä siitä taas iloittiinkin. Pienikin valoisuuden lisäys marraskuisessa pimeydessä oli todellakin tervetullutta. Neiditkin riehuivat mielellään noin nollan asteen pehmeässä lumessa lumipallojen perässä. Joulukortit tilattiin tällä kertaa Vistaprintiltä ja pitää kyllä kiittää helppokäyttöisestä "tilausohjelmasta" ja kivoista valmiista malleista, joita pystyi pikkuisen muokkaamaankin. Alla vielä (hieman huonolaatuinen) kuva meidän varsinaisesta joulukortista.

Joululoma noin muuten sujui hirmu rauhallisissa merkeissä. Mä keskityin lähinnä toipumiseen ja huilaamisen rankan syksyn ja viikkoa ennen joulua iskeneen kuumeen ja yskän jälkeen. Jouluruuat oli tietysti perinteiseen tapaan, mutta muuten joulu meillä kotona meni aika kevyesti, kun koko syksyn kestänyt remontti valmistui työmiesten osalta vasta jouluaattoa edeltävänä perjantaina. Hyvä kun jouluna oli olemassa olevat huonekalut suunnilleen paikoillaan :D Neideillä sen sijaan oli lepoloman sijaan pikemminkin kuntoloma, kun riehuivat ja nukkuivat vuorotellen tuon puolitoista viikkoa kahden tipsupojan kanssa. Vuodenvaihdekin meni hyvin rennosti: Dina nukkui suunnilleen koko illan ja yön ulkoa kuuluvasta paukkeesta huolimatta, kun taas Luna oli hieman levottomampi. Koko iltaa Lunakaan ei kuitenkaan pelännyt, vaan vain sen pahimman paukkeen ajan. Kerrankin Eurassa oli fiksua porukkaa, sillä paukutus alkoi vasta juuri ennen kuutta. Yhden jälkeen puolestaan oli jo sen verran hiljaista, että neiditkin uskaltautuivat iltapissille. Alla vielä hajanaisia otoksi joululoman ajalta.

Jouluaattona oli kuvista katsottuna varsin kesäistä. Ainoastaan laiturit olivat rannalla, eivätkä järvessä.

Tässä esittelyssä ryhmärämä: vasemmalta alkaen Luna, Tepi, Taavi ja Dina

Läheisyys lämmittää

Ja neidit olivat eräänä päivänä ihan kaksosia. Kerta toisensa jälkeen löysin ne nukkumasta ihan samoissa asennoissa.

Ensin näin

sitten näin

ja kohta näin :D

Uuden vuoden raketteja mun ei alunperin ollut tarkoitus tänä vuonna kuvata, mutta kuinkas kävikään :D pitihän sitä uutta puhelinta tosiaan testata tässäkin tilanteessa. Kamera siis kuitenkin jäi kotiin, kun keskiyön raketteja käytiin hetki katselemassa. Rakettien lisäksi värikästä, ja erityisen hyvää, oli myös aaton jälkiruoka: pavlovaa kiivillä, persimonilla ja viinirypäleillä.

Katsotaan taas, josko tämä blogi vihdoin ehkä tästä heräilisi. Tämän postauksen kuvat olivat ensimmäistä lukuunottamatta tuollaisia uuden kännykän kokeiluja. Tällä hetkellä siis käytössä uudenkarhea LG G4, jossa on taas Lumian jälkeen hieman totuttelemista.

Mutta tosiaan, jos tässä nyt jaksan ja innostun, niin saatte näkyviin ehkä seuraavaksi joko läjän kuvia tai sitten kuulumisia agilityn parista, jota on Dinan kanssa nyt takana puoli vuotta. Ja onhan noita haasteitakin pari kertynyt tauon aikana, joten jospa niitäkin saisi aikaiseksi tehdä. Ehkä. :)

Syntisen hyvää: vadelmainen brownie-juustokakku

Voitteko kuvitella herkun, jossa on täydellisessä suhteessa lempimarjojasi kermavaahdon joukossa, raikasta juustokakkua sekä herkullisen mehevää mutakakkua? Mmmmm.... Pelkkä kuvittelu aiheuttaa huulten lipomista. Kaiken lisäksi tämä herkku on todella helppo tehdä. Kyllä. Luit ihan oikein. Karkeasti ottaen kahden alimman kerroksen ainekset vain sekoitetaan keskenään ja laitetaan uuniin. Päälle vatkataan vadelmainen kermavaahto. Ah, niin hyvää. Sellanen superherkku, että on pakko saada jakoon!

Vielä se resepti, jotta tekin pääsette herkuttelemaan. "Alkuperäinen" löytyy täältä (klik). Tai ihan alun alkaen leivos on ilmeisesti Hummingbird Bakeryn ohje, joita on koottu kirjaan "Leivonnaisia herkkusuille: kuuluisan konditorian suosikkireseptit". Tein taas tuohon "alkuperäiseen" verrattuna hieman muutoksia, muun muassa vähensin joka osiosta suht reippaasti sokeria ja siitä huolimatta makeutta oli kyllä aivan tarpeeksi.

Ensimmäisenä kannattaa tehdä mutakakkupohja, johon tarvitset:

200 g voita
200 g taloussuklaata
1 dl hasselpähkinärouhetta
3 dl tomusokeria
3 kananmunaa
1,5 dl vehnäjauhoja

Huoneenlämpöinen pehmeä voi ja tomusokeri vaahdotetaan (tomusokeri kannattaa lisätä pienissä osissa niin ei pölyä niin paljoa). Tähän lisätään kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten sekä jauhot ja pähkinät. Taikina sekoitetaan tasaiseksi ja lopuksi lisätään vielä sulatettu suklaa. (Suklaa sulaa nopeammin mikrossa tai vesihauteessa kun sen pilkkoo pieneksi!) Suklainen taikina kaadetaan tasaiseksi kerrokseksi vuokaan, jonka pohja (tai pohjalla oleva paperi) on kevyesti voideltu öljyllä. Vuokana toimii joko isohko pyöreä irtopohjavuoka tai noin A4-paperin kokoinen suorakulmionmuotoinen vuoka. Tärkeintä on että, vuoassa on reunaa noin 5 cm tai enemmän. Älä laita mutakakkupohjaa vielä tässä kohtaa uuniin!

Sitten juustokakkutäyte:

400 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa

Kaikki ainekset sekoitetaan tasaiseksi massaksi sähkövatkaimella. Seos levitetään mutakakkupohjan päälle aivan vuoan reunoihin asti tasaiseksi kerrokseksi. Sitten vuoka laitetaan uuniin 175 asteeseen noin 35 minuutiksi, kunnes pinta alkaa saada kauniin sävyn.

Omassa kakussa, joka oli uunissa vain himpun yli 30 min, mutakakkupohja jäi ehkä hieman turhankin löysäksi, mutta ei se makua huonontanut, ehkä hieman vain vaikeutti kakun leikkaamista :D

Uunin jälkeen kakun pitää antaa jäähtyä kunnolla, vähintään noin huoneenlämpöiseksi, mutta mielellään se saisi olla jopa lähes jääkaappikylmää tarjoiluhetkellä. Tähän menee muutama tunti, joten mikään pikaleivonnainen tämä ei ole, mutta mitään hankaliakaan vaiheita ei kyllä ole.

Kakun jäähdyttyä, mielellään juuri ennen tarjoilua, tehdään päällinen:

3 dl kermaa
reilu 1 dl tomusokeria
3 dl vadelmia

Kerma vaahdotetaan tomusokerin kanssa napakaksi vaahdoksi, minkä joukkoon sekoitetaan kevyesti vadelmat. Lopuksi kerma levitetään ihanan epämääräiseksi kerrokseksi jäähtyneen kakun päälle ja eikun herkuttelemaan!

Tekiskö mieli? Mun ainakin tekis! Tää on kyllä sellanen resepti mikä ei toivottavasti unohdu mihinkään laatikon pohjalle...

Omar-muffinit ja mutakakkumuffinit

Ajattelin tiivistää eilisen herkkuleipomukset yhteen postaukseen, jottei leipomaaninnokkaiden tarvitse monien eri linkkien takaa kaivella ohjeita, joita lisäksi vielä hieman taisin leipoessa muokata :)

Kuva Instagramin kautta, josta mut vihdoinkin löytää nimellä nurmijenni :)

Aloitetaan Omar-muffineilla, joita tulee tällä ohjeella 12 isoa tai 18-20 pienempää. Itse tein eilen reilun puolikkaan taikinan, jolloin muffineita tuli 10 ei-niin-isoa. Alkuperäinen ohje k-ruoka.fi:ssä, alla mun versio, jossa mm. hieman vähemmän sokeria ja hieman enemmän OMARia.

1 sitruunan raastettu kuori (1-2 tl)
0,5 dl sitruunan mehua
3 munaa
2,5 dl sokeria
1 dl sulatettua voita
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tlk kermaviiliä
6-10 omar-konvehtia

Kuorrutukseen
1 dl kermaa
30 omar-konvehtia

Taikinaa varten raastetaan hyvin pestystä sitruunasta kuoren kirkkaan keltainen pintakerros ja puristetaan mehut. Sulatetaan voi ja sekoitetaan kuivat aineet keskenään. Sitten vatkataan munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, johon lisätään sula voi. Sitten vuorotellen taikinaan lisätään jauhot ja kermaviili. Sekoitetaan varovasti tasaiseksi.

Taikina annostellaan muffinivuokiin siten, että ensin vuokia täytetään vain hieman, jonka jälkeen keskelle asetetaan puolikas konvehti ja vasta tämän jälkeen vuoat täytetään lähes täyteen. Vuoan koosta riippuen yläreunasta kannattaa jättää vajaaksi noin 0,5-1 cm, jotta taikina ei valu yli reunojen. Suosittelen myös käyttämään joko tukevia amerikanmuffinivuokia, uudelleen käytettäviä silikonivuokia tai ainakin muffinipeltiä tukemaan tavallisia paperivuokia, jotta muffinit pysyvät kauniin pyöreinä eivätkä valahda miten sattuu :) Muffineja paistetaan 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 10-15 min, kunnes pinta on kauniin kullanruskea (ei kovin tumma, muttei enää ihan valkoinenkaan).

Muffinien annetaan jäähtyä kuorrutteen teon ajan. Kuorrutteen kerma kuumennetaan kattilassa kiehuvaksi, jolloin joukkoon lisätään konvehdit. Sitten vain sekoitellaan, kunnes kaikki konvehdit ovat sulaneet kuuman kerman joukkoon. Kattila nostetaan pois kuumalta levyltä ja kuorrute annostellaan muffinien päälle esimerkiksi isolla lusikalla. Kuorrutteen jämähtäminen kestää sen kauemmin, mitä kuumempien muffinien päälle sen valuttaa. Koristeluun voi käyttää esimerkiksi nonparelleja.



Sitten vielä ne mutakakkumuffinit Philadelphia-pilvellä. Ohje on alunperin Kinuskikissalta ja tarkoitettu kakuksi, mutta hyvin tuo taipui muffineiksikin.Tässä itse taikina säilyi hyvin samanlaisena, paitsi lisäsin hieman vaniljasokeria, mutta kuorrutteeksi tein jotain aivan muuta kuin marenkia ja tietysti paistoaika oli merkittävästi lyhyempi. Tällä ohjeella muffineita tuli itselleni 15 kpl.

150 g suklaata, itse käytin Fazerin sinistä
150 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
4 munaa
2,5 dl sokeria

Suklaa kannattaa rouhia pieniksi paloiksi ja sulattaa kuuman/lämpimän voisulan joukkoon. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää vaahtoon vuorotellen suklaa-voiseosta ja jauhoseosta varovasti sekoitellen.

Annostele taikina vuokiin taas niin, että taikina ei tule ihan vuoan reunan korkeudelle asti. Paista uunissa 10-15 minuuttia sen mukaan, kuinka pehmeitä mutakakkumuffineja haluat. Anna jäähtyä.

Philadelphia-pilvi. Kuorruteohje puolestaan on joskus otettu jostakin netistä, mutten nyt juuri muista että mistä. Tätä kuorrutetta voi mukailla monin tavoin lisäämällä eri makeutus- tai väriaineita. Kerran kokeilin ihanaa vaaleanpunaista mintunmakuista kuorrutetta, jonka koristelin marenkimuruilla (kuva alla). Tällä kertaa makuna oli kuitenkin ihan vanilja ja värinä valkoinen.

200 g maustamatonta Philadelphiaa, tosin muukin tuorejuusto käy
120 g pehmeää voita
6 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunamehua

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään, tosin tomusokeria kannattaa lisätä esimerkiksi desi kerrallaan, jottei saa aikaan vain isoa pöllähdystä käynnistäessään tehosekoittimen :D Seosta vatkataan niin kauan kunnes se on kauniin sileää, jonka jälkeen sen voi joko lusikoida tai pursottaa haluamallaan tavalla muffineiden päälle. Tästä kuorrutemäärästä riitti ihan hyvin kaikkien 15 muffinin päälle.

Kuorrutteen voi vielä koristella haluamallaan tavalla. Itse rouhin lopun suklaalevystä (50 g) karkeaksi ja ripottelin sen muffineiden päälle.

Mutakakkumuffinit tällä kuorrutteella ovat parhaimmillaan kunnolla jäähtyneinä, esimerkiksi seuraavana päivänä, jos malttaa olla syömättä kaikkea heti :)

Aiemmin syksyllä tehdyt lime-valkosuklaamuffinit pinkillä minttukuorrutteella ja marenkimuruilla. Tässä vuoat on "kuljetusteknisistä" syistä jätetty reilusti vajaiksi, jotta kuorrutekin mahtui kokonaan vuoan reunojen alapuolelle.

Antakaahan palautetta näistä, jos kokeilette :)

Juhannus kaupungissa

Muut lähtee kaupungista maalle ja mökeille juhannuksen pyhiksi, kun taas me käännettiin torstaina illalla auton nokka kohti Tamperetta. Hullua? Ehkä vähän. Mä kuitenkin tykkään siitä, että sai hetken huilaustaukoa vanhemmista (vaikka töiden jälkeen väsyneenä sitä onkin aika kiitollinen jonkun toisen tekemästä ruuasta ja siitä ettei tarvi itse hoitaa kaikkea aina). Syytä oli tulla myös postien vuoksi, joita ei oo jaksettu kääntää Euraan. Edellisten lisäksi sovin myös hiukan koiratuttujen tapaamisia - ihan mahtavaa nähdä näitä ihmisiä taas piitkän ajan (puolitoista kuukautta) jälkeen. Torstaina Aleksin ajaessa mä keskityin lähinnä torkkumiseen ja pilvien bongailuun. Mahtavat oli maisemat myös illalla Hervannassa (alin kuva kolmesta seuraavasta).

Tänään kunnollisten yöunien jälkeen olo oli jo aamuyhdeksältä parempi kuin aikoihin. Kyllä se univelka vaan on rasittavaa. En siis vieläkään oo oppinut menemään ihan tarpeeksi ajoissa arkisin nukkumaan, vaikka ehkä vähän nukkumaanmeno onkin aikaistunut ekaan työviikkoon verrattuna. Ihan luksusta sekin, että tällä viikolla oli vaan neljä aikaista aamua ja viikonloppu on normaalia pidempi.

Klo 11 sovittiin Hallan ja Pörrin omistajien kanssa tapaaminen Hakametsän koirapuistoon. Arvelin, että saadaan olla aika rauhassa, mutta mun yllätyksekseni siellä oli koiria enemmän kuin yleensä. Kaikki tuli onneksi aika hyvin juttuun eikä tullut mitään suurempia ristiriitoja keillekään. Puistoilun aikana ei edes vielä satanut, vaikka melko harmaalta taivas näyttikin.

Pörristä on tullu jo ihan aikuisen näköinen!

Lunalla oli vähän omat jutut tuolla puskien keskellä. Siellä se seisoi tai haisteli tai kantoi kiviä kavereiden juostessa ja painiessa.

Iso-sheltti ja pikku-sheltti

Ihana Halla :)

Luna: mun kuoppa!

Talon parkkiksella Hervannassa ihmeteltiin vieressä ruohoa nassuttavaa city-jänistä/rusakkoa tai mikä lie nyt hyppyheikki sit olikaan.

Puistoilun jälkeen maha kurni just sopivasti, joten suunnattiin melko heti keittiöön. Aleksi pesi pienet uudet perunat samalla kun hoidin grillattavat (pihvit ja grillijuuston) grilliin. Näiden kiehuessa ja kypsentyessä tehtiin mein kesäinen salaatti, johon normaalien tomaatien, paprikan, kurkun ja salaatin lisäksi laitettiin myös viinirypäleitä ja vähän mansikkaa. Namskis <3 Jälkkäriksi tehtiin myöhemmin vielä Jennin parasta suklaamoussea, joka maistui mansikoiden kanssa ihan superhyvältä ja jonka ohje on alla kuvatekstinä. Ruuan sulamista odotellessa hyvältä maistui myös mansikka-lime-sodastreamlimppari mansikoilla. Kesä <3

200 g Fazerin sinistä suklaata, 100 g taloussuklaata, jotka rouhitaan pieniksi paloiksi. Noin 90 % sulatetaan vesihauteessa ja loput jätetään moussen joukkoon viimeiseksi lisättäväksi rouheeksi. 3 munaa erotellaan (valkuaiset ja keltuaiset). Valkuaiset vatkataan vaahdoksi 1 tl:n vaniljasokeria ja 1-2 rkl sokeria kanssa. 2 dl kermaa vaahdotetaan eri kulhossa. Sulatettuun suklaaseen lisätään pieni kikkare (20-25 g?) voita, joka myös sulatetaan, sekä keltuaiset. Suklaaseos sekoitetaan varovasti valkuaisvaahtoon, johon lopuksi lisätään varovasti myös kermavaahto sekä loput suklaat. Jäähdytetään tovi jääkaapissa ja nautitaan tuoreiden mansikoiden kanssa. Nam!

Päivällä lenkkeiltiin Lunan kanssa pienessä sateessa tutussa Näyttämönpuistossa, jossa oli paljon hiljaisempaa kuin aina keväällä. Seuraavat kuvat onkin sieltä. Saunan jälkeen illalla syötiin vielä uudestaan päivällä tehtyä salaattia, toiset pihvit sekä makkarat. Voihan ähky... Vielä pitäisi ulos kerran lähteä ennen kuin mennään toivottavasti ajoissa nukkumaan. Saa nähdä miten Lunan tulee uni, kun se on nukkunut melkein kaiken siitä ajasta, joka ollaan kotona oltu. Lounaalla se ei jaksanut edes kerjätä pihviä, vaan sen sijaan nukkui pienellä kerällä tuossa Aleksin tuolissa.

Heitä jo!

Huomenna aamulla, siis lauantaina, ois tarkoitus taas päästä siedettävään aikaan, eli noin ysin maissa, ylös, mutta saas nähdä kuin käy :D Ennen Euraan menoa ainakin pitäis vielä syödä ja lisäksi käydään moikkaamassa ainakin Rommia ja illalla ehkä tulee käytyä vielä erään ystävän luona mikäli saadaan aikataulut sovitettua yhteen. Ihana rento juhannus. Ois se nyt ollut ihan hauska jossain muuallakin käydä, mutta kyllä väsymys oli sitä luokkaa ainakin eilen ja oikeastaan nyt tänään illallakin vielä, ettei kauheesti tän enempää ois kyllä millään jaksanut.

Ihanaa juhannusta kaikille, missä ikinä sitten menettekin! Säilykää hengissä ja sitä rataa... Ja muistakaa herkutella! :)

Voihan kesätyöt ja viikonloppuvapaat!

Olen ihan maailman huonoin menemään ajoissa nukkumaan ja vaikutukset huomas kyllä hyvin menneellä viikolla, kun en iltaisin paljon jaksanut enää mitään tehdä. Ajan nyt tosiaan Eurasta Poriin joka arkiaamu ja -iltapäivä sen kolme varttia aina yhteen suuntaan. Liukuvien työaikojen puitteissa töissä pitää olla klo 07-09, mutta jotta pääsen edes suht fiksuun aikaan lähtemään kotiin, niin oon koittanu ehtiä noin kasiksi Yrjönkadulle. Kello soi siis aamuisin 6.15-6.30 väsymyksen asteesta ja eväidentekotarpeista riippuen. Älytöntä :D Vaikka täytyy kyllä sanoa, että kesäaamut on oikeasti hienoja - mut niin on illatkin. Kulunut viikko meni viiden - seitsemän tunnin unilla per yö ja voitte kuvitella, että herääminen perjantaiaamuna oli kaikkea muuta kuin helppoa. Ehkä mä vielä kesän aikana opin...

Edellä siis syy blogihiljaisuuteen. Olen ollut iltaisin niin väsynyt, etten ole jaksanut edes tätä konetta avata, vaan oon vähän vaan selaillut nettiä vanhempien tabletilta tai puhelimesta. Ai niin, ja maanantaina ajoin vielä suoraan töistä Huittisiin tallille, jossa käyn tunneilla. Sama jatkossa joka viikko. Maanantaisin lähden töihin siis heti seitsemän jälkeen ja kotona olen vasta illalla puoli yhdeksän aikoihin. Helppo alku kullekin viikolle.

Ihan varmaan siellä oli jotain!

Et varmana ota kuvaa.

Tilannekuvat <3

Alla mainittu synttärikakku. (Pohja Digestivejä ja voita kuten yleensä. Täyte 1 prk vaniljarahkaa, 1 prk vaniljatuorejuustoa, 3 dl vispikermaa, 1-2 rkl sokeria, 4 liivatelehteä, 1-2 rkl kiehuvaa vettä, 50 g taloussuklaata, 150 g Fazerin sinistä, josta osa paloina, loput sulatettuna. Rahka ja tuorejuusto keskenään sekaisin, johon lisätään sokeri, sulatettu suklaa, veteen liuotetut liivatteet, suklaanpalat ja kermavaahto. Jääkaappiin hyytymään ja koristelu muutaman tunnin päästä oman mielen mukaan. Lisäohjeet pyydettäessä.)

Välillä väsyttää

Kameran kanssa heiluminenkin väheni melko radikaalisti heti töiden alettua. Nyt viikonloppuna oon taas vähän yrittäny kuvailla ja kyllä edelleen oon tosi tyytyväinen ostokseeni. Tän postauksen kuvat on tältä viikonlopulta, aiempia koitan yhdistää johonkin toiseen postaukseen.

Sit vielä muitakin kuulumisia. Edellisistä onkin jo aikaa. Muutamista viime viikoista ei paljon kerrottavaa ole, kun Lunalla oli juoksut eikä oikeen käyty missään. Oltiin joko täällä meillä kotona ja Luna sai painia Taavin kanssa, joka on vielä niin pieni, ettei tajua juoksujen ideaa :D tai Aleksin kotona, jossa Luna sai ottaa rauhallisesti ja nukkua ihan kunnolla. Nyt  on juoksut jo sen verran ohi, ettei poikia enää kiinnosta eikä Luna päästä enää (Tepiä) hyppäämään selkäänkään. Reilu kolme viikkoa siihen meni. Luna ei vissiin oo mikään ihan hirvee hormonihirviö, sillä sen käytös ei juoksujen vuoksi muuttunut melkein ollenkaan, ei otettu leluja "pennuiksi", eikä alettu nylkyttää edes muuta kuin vähän Taavia iltaisin... Taavi nylkytti pehmoleluaan ja Luna Taavia.

Maisemia Kokemäenjoen rannalta 7.6.2014 n. klo 20.30

Pyhäjärvi n. klo 22

Aina ei voi onnistua :D

Parempi näin. Kesäillat murujen kanssa <3 (se ei-ihan-niin-söpö kameran toisella puolen - pakosta :D )

Oon tosiaan nauttinut näistä parista vapaapäivästä ja molempien edeltävien öiden kymmentuntiset unet teki kyllä tosi hyvää. Perjantaina töiden jälkeen koristelin vielä torstaina muuten tekemäni suklaamoussekakun, joka myös vietiin mun tuoreelle kälylleni synttärilahjaksi. Loppuilta vaan rentoiltiin. Lauantaina aamupäivällä käytiin moikkaamassa Iinaa taas pitkästä aikaa ja iltapäivällä mä kävin toisaalla vähän avustamassa muuttopakkaamisessa Lunan jäädessä painimaan taas Taavin kanssa.

Illalla otettiin Aleksin ja Lunan kanssa suunnaksi Kokemäellä järjestetty Tulkkilan yö ilman ollessa mitä parhain, vaikka aamulla ja päivällä satoikin ihan reippaasti. Syötiin ihmisvilinässä makkaraperunat ja lätyt sekä rovellinen neulamuikkuja, joita on ihan pakko saada ees kerran tai pari kesässä. Matkaan tarttui tietysti myös muutama metrilaku ja reippaasti hyvää mieltä ihanasta ilta-auringosta.

Sunnuntaina, siis tänään, otettiin Lunan kanssa suunnaksi Kokemäki, jossa Kokemäen koirakerho järjesti mätsärit, joissa tavattiin myös ennestään tuttu Ansu-sheltti pitkästä aikaa. Nämä mätsärit meni ihan superhyvin. Luna oli pienten aikuisten punaisten kakkonen! Ihan mahtavaa :) Mein edelle jäi siis ainoastaan junior handler -luokkaankin osallistunut mopsi/bostoninterrieri tmv. (?) - ei tosiaankaan harmita tollainen tulos, vaikka luokassa osallistujiakin oli vaan 13. Tältä pohjalta on hyvä suunnata ens sunnuntaina Pöytyälle viralliseen näyttelyyn, jossa sielläkin on sattumalta just 13 shelttiä, joka on ihan älyttömän pieni määrä. Nyt illalla nauttittiin taas hienosta ilmasta, käytiin mummulassa ja avasin vihdoin koneen näpytelläkseni tän postauksen. Vapaapäivissä on ideaa ihan erilailla, kun on muut päivät kokonaan töissä.

Lihapulla muka jossain?

Ansu nautti täysin rinnoin kesästä, auringosta ja lyhyeksi leikatusta nurmesta <3

Pienten aikuisten PUN2!

Nyt nopeesti nukkumaan, että alkavalla viikolla ois mahdollisuudet olla ees vähän edellistä pirteämpi. Kauniita unia ihanat!