Ideakuoppa

Aattelin pelkkien kuulumisten sijaan kirjoitella tällä kertaa ihan asiaa, mutta ongelmaksi tuli se, etten nyt keksi mitään. Mulla oli kiireen keskellä ideoita tossa pari viikkoa sitten, mutta tyhmä-minä unohti kirjoittaa ne muistiin - tietenkin. Pah. No, yritys hyvä edes.

Pari pientä juttua nyt tuli kuitenkin mieleen:

• Ensinnäkin, muistatteko sen pinkkiraidallisen mustan pedin, jonka ostin Lunalle joskus syksyllä? Vähäisen käytön vuoksi yritin tovin myydä sitä facebookin ostomyynti-palstalla, mutta koska kysyntää ei oikeen ollut (peti paljastui aina liian pieneksi sit lopulta), niin peti päätyi nyt meille kotiin sunnuntaina kotiutuvan Taavin pediksi. <3
• VAROITUS: Ällösöpöjä pentupallerokuvia tulossa sunnuntaina tai maanantaina!
• Ja sitte tarttisin mielipiteitä. Oon harkinnu korvaavani noi seinällä olevat kalla-taulut kokoa 50 cm x 70 cm Luna-tauluilla. Kehykset ois siis tarkoitus säilyttää, sillä nuo kallat ovat vain kaupasta pari vuotta sitten ostettuja julisteita ja uudetkin ois tarkoitus toteuttaa samalla idealla tilaamalla sit joskus valittavista kuvista oikeen kokoiset julisteet esimerkiksi ifolorilta. Tällä hetkellä näyttää siis tältä:

 Mutta siis haluaisin tohon tilalle kuvat, joista toinen vois olla talvinen, esimerkiksi:

Ja toisesta mulla on mielikuva, jossa Luna ois valkovuokkojen joukossa. Tähän hätään niitä valkovuokkoja ei kuitenkaan oo saatavilla, mutta miltä kuulostaa? En halua mitään liian kirjavaa, mutta musta tää kuulostais ihan hyvältä, mites teistä? Onko "liian Lunaa" tai liikaa Lunaa? :D

•  Lisäksi haluaisin teiltä ajatuksia ja ideoita uusiin postauksiin. Kysymystenkin pohjalta kyllä vois jotain rakentaa. Tekis niiiin paljon mieli kirjoittaa jotain, mutta kun on pää tyhjä, niin ei tää oikeen toimi. (Kyllä mä vielä joskus kenkänikin esittelen, mutta tällä hetkellä se ei nyt tunnu hyvältä, kun näitä kilometripostauksia on ollu tässä muutenkin :D )

Kahdeksan yötä jouluun

Nyt on aika taas mein viikonlopun kuulumisille. Otettiin viikonloppu aika rauhallisesti eikä järjestetty taas liikaa mitään ohjelmaa, että ehdittiin molemmat jälleen rauhoittua, tehdä vähän koulutöitä ja nukkua tarpeeksi. Tai no, en nyt tiedä rauhoittumisesta, kun itellä oli molempina aamuina kello soimassa ja yhteensä vietin koululla kahden päivän aikana reilu kymmenen tuntia - siis lauantaina ja sunnuntaina, ihan outoa. Lunalla taiskin suurimman osan viikonlopusta olla vähän tylsää.

Perjantaina nautittiin aurinkoisesta aamupäivästä käymällä pitkällä lenkillä Näyttämönpuistossa ja sen ympäristössä liukastelemassa. Kurapalloilun jälkeen siis melkein kaikki lumet ovat sulaneet täältä Hervannasta ja joka paikassa oli pelkkää jäätä. Melkein joka askeleella sai varoa ettei mennyt nurin. Lunan liukastelua oli hauska seurata :) Myös jäätyneet lammikot oli kummallisia ja ohuen jääkerroksen ripinä tassujen alla outoa.

Koulussakäymisen jälkeen mentiin taas Mustin ja Mirrin pentupainiin, jossa oli harvinaisen vähän porukkaa, ehkä vain puolet normaalista. Tälläkään kertaa ei ollut shelttikavereita, Lilikin oli mennyt ja tullut kipeäksi eikä siis päässyt mein seuraksi. Paranemisia Lilille! :)

Lauantai-aamun Luna ja Aleksi vietti keskenään kotona, kun mä lähdin poikkeuksellisesti täältä Treeltä ajelemaan Huittisiin ratsastustunnille. Oli mahtavaa saada paikkoja vähän liikeelle tän kaiken koneella istumisen jälkeen, joka on nyt viime viikkoina ollut ihan pakollista mittavien harjoitustöiden vuoksi... Kotona odottikin mahtava ruuan tuoksu: uunissa oli jo lähes kypsää possun kassler-paistia (HK:n herkkupaisti tms?) vihannesten kanssa ja perunoiden kaveriksi tulossa vielä rosepippurikastiketta. Nams. Ilta menikin sitten ensin torkkuessa ja lahjoja paketoidessa sekä myöhemmin vielä koululla harkkatyön parissa. Hemmetin CAD-piirustukset.

Mein tonttutyttö oli ahkerasti mukana paperin rapistelussa

Sunnuntai alkoi kouluun lähtemisellä (joo, CAD-piirtäminen jatkui yhä) ja tulinkin sieltä neljäksi kotiin vain syömään (äärettömän herkullisia itetehtyjä hamppareita edeltävän päivän paistisiivuilla, salaatilla, kermaviilikastikkeella ja salsalla), voidakseni maha täynnä palata melkein heti takaisin atk-luokkaan tuotekehityksen harkkatyön pariin. Siis älytöntä. Mut nyt on kaksi (tai oikeastaan  melkein kolme) harkkatyötä taas pois jaloista. Seitsemän aikoihin palailin kotiin, sillä oltiin sovittu, että mennään illalla vielä käymään Lunan kasvattajan luona. Mukavaa keskittyä välillä taas tuohon nelijalkaiseen. Ylöjärvellä meitä odotti kasvattajan lisäksi Lunan emo Sofi, pari muuta Lunan ikäistä shelttipentua sekä lauma ihania pyöreitä tiibetinspanielipentuja <3

Oli jotenkin hämmästyttävää huomata kuinka paljon Luna muistuttaakaan emoaan. Noilla kahdella oli jotenkin ihan samat ilmeet ja erityisesti päästään ne oli hyvin samanlaisia, vaikka toinen onkin soopeli ja toinen trikki. Jotenkin ton Sofin ilmeetkin oli tositosi tuttuja, kun se tuli haistelemaan ja pusuttelemaan meitä. Luna oli korkeudeltaankin hyvin samoissa Sofin kanssa, ja kuten kasvattajakin arveli, tuskin se enää senttiä enempää kasvaa. Mein pikkuipana oli kaikenkaikkiin tosi nätisti ja jopa ehkä vähän vieraskorea :D Hiukan ihmeteltiin noin luovutusikäisiä tipsupentuja, kun ne änkesi ulos pentuaitauksestaan - vallan kummallisia mönkijöitä.

Seuraavissa kuvissa vähän koirien silmät loistaa salaman vuoksi. Ei ollu aikaa kauheesti ettiä parempia asetuksia kamerasta, kun ei noi pysyneet paikallaan montaakaan sekuntia :D Siinä ne nyt kumminkin on: tytär ja äitinsä.

Tänään (maanantaina) ei olla taas tehty mitään järkevää, koulutehtävät ei siis kuulu siihen kategoriaan. Nyt kun ei paljoa enää koulua ole jäljellä, tulee varmaan syötyä tällä viikolla aika monta kertaa itse tehtyä ruokaa. Tänään olikin mun vuoro kokkailla ja lopputuloksena saatiin pöytään pastaa herkullisella kastikkeella. Kastikkeeseen käytin loput (noin neljännes alkuperäisestä vajaasta kilosta) lauantaina kypsennetystä lihasta. Täytyy sanoa, että oli kyllä opiskelijoiden kukkarolle sopiva lihaostos, sillä vajaalla viidellä eurolla sai periaatteessa kolmelle päivälle ruoan, tietty salaatit, perunat/pastat ja kastikkeet tulee tohon päälle, mut kuitenkin. Liha-annoksen hinnaksi tuli vaivaiset 80 snt/annos ja kaikki, mitä syötiin, oli tosi herkullisia. Tosiaan kun kasslerin kypsentää kunnolla, niin ei niitä "sitkeitä paikkoja" kauheasti sinne jää. Tätä ostetaan uudestaankin!


Tällä viikolla ois tarkoitus ainakin nähdä taas ehkä Sisua, lukea tenttiin, tarkistaa fuksien harkkatyöt, käydä vielä yhdessä harkkatyön aloituspalaverissa sekä pakata kaikki mahdolliset tavarat joululoman viettoa varten. Oon myös miettinyt, että joululomalla mulla saattais olla sen verran aikaa, että jos jotain toiveaiheita saatais tässä nyt reilun viikon aikana kasaan, ni voisin niitä sit toteuttaa joulun pyhinä mahdollisuuksien mukaan. Eli antaa tulla (toteuttamiskelpoisia) ideoita, jos joku haluaa jotain spesiaalimpaa tietää musta, Lunasta, mein elämästä, mun ajatuksista tai jostain. :)

Sitruunavalkosuklaamuffinseja

Herkkuja, taas :) Älä lue, jos tekee kovasti mieli jo nyt.

Näistä tuli ehkä parhaita muffinseja, joita oon ikinä tehnyt. Maku hyvä ja rakennekin täydellinen: pinnalta hiukan rapea ja sisältä pehmeä ja mehevää. Nam.

Ohje löytyy Urban Flavours -blogista, mutta tässä se nyt vielä omilla kommenteilla lisättynä:

150 g voita ja 1,5 dl sokeria vaahdotetaan.

Tähän vatkataan kaksi kananmunaa.

Seuraavaksi joukkoon lisätään keskenään sekoitetut 2,5 dl jauhoja,

2 tl leivinjauhetta ja 1 tl vaniljasokeria

sekä yhden sitruunan raastettu kuori vuororotellen

maidon (1 dl) ja sitruunamehun (1-3 rkl oman maun mukaan) kanssa.

Taikina annostellaan muffinsivuokiin ja lopuksi keskelle painetaan

sopiva pala, tai vaikka kaksi, valkosuklaata.

Sitten vielä muffinsit uuniin 200 asteeseen 15-20 minuutiksi, eli kunnes ovat kauniin värisiä.

(Oikein viitseliäs henkilö tekisi näihin vielä kuorrutteen esimerkiksi

ylijääneestä sitruunamehusta ja tomusokerista, mutta jätetään se koristelu nyt tällä kertaa väliin.)

Ja sitten herkuttelemaan. Toistan itseäni, mutta: Nam! Tekisi mieli ottaa vielä kolmaskin, mutta taitaa olla fiksumpaa tehdä vaikka leipä tai puuroa iltapalaksi...

ps. Oisko teillä pitkästä aikaa jotain aihetoiveita tai kysymyksiä? Onko Lunasta tai ylipäätään koirista jotain sellaista mitä mä osaisin vielä kertoa? Ruokia? Asunnon parhaita paloja? Mitään kiinnostavaa?! Kenkiä? :D

Haaste

Muutama viikko sitten tuli täältä meille haaste, mutta jotenkin se unohtui, kunnes nyt tuli taas mieleen, kun mietin tulevia aiheita. Elikkäs tällaista tällä kerralla:

Haasteen säännöt
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään (/koirastaan).
2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää tehdä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa Lunasta:

1. Lempileluja ovat pallot ja skinneez-pehmolelut.
2. Luna innostuu aina leikkimään ja hyppimään, kun vaatteita puetaan päälle tai otetaan pois. Sama pyykkejä ripustettaessa. Lemppareimpia vaatekappaleita ovat housut, sukat ja Aleksin vanha lippalakki :D
3. Kulkee nätisti sekä flexissä että hihnassa, ja lähtee aina mielellään ulos ja lenkille.
4. Pelkää ohiajavia polkupyöriä.
5. Pelkää (kaukana) haukkuvia koiria ja herää siihen, vaikka nukkuu sisällä.
6. Lunalla on kirjava (söpö!) vatsanahka.
7. Jahtaa mielellään ötököitä, ulkona mitä vaan (linnutkin käy) ja sisällä ainakin kärpäsiä.
8. Istahtaa hämmästyessään.
9. Rakastaa makkaraa ja kananmunaa, mutta esim. nektariiniakin on kiva nuolla, se tosin ei mee paloina, kun taas viinirypäleet menee palloista.
10. Irvisti maistaessaan tipan vissyä. :D
11. Tykkää kantaa ulkona kiviä suussaan.

11 kysymystä haastajalta:

1. Tykkäätkö kissoista? - en oikeastaan ja vähän allerginenkin olen niille.
2. Lempibändi? - Ei mulla oo ikinä ollu lempparia, vaan oon aika kaikkiruokainen musiikin suhteen.
3. Bravuuriruokasi? - Ööm :D Kaikki herkut?! Kunnon nälän yllättäessä teen yleensä kuitenkin joko pastaa kinkku/kana-ananas-maissi-tmv.-kastikkeella, risottoa tai jauhelihakeittoa.
4. Tykkäätkö Ikean lihapullista? - En oo koskaan maistanut, joten en osaa sanoa!
5. Vesisade vai lumisade? - Hento kesäsade tai kunnon lumituisku. Syyssateista en tykkää, enkä rännästä.
6. Keräätkö koirankakat? - Tietty.
7. Minkä kirjan olet viimeksi lukenut? - Jonkun hömppäromaanin <3
8. Millaisista elokuvista tykkäät? - Romanttiset komediat ja "lastenanimaatiot" on aika kovia sanoja.
9. Mitä tykkäät eniten tehdä lemmikkisi kanssa? - Opettelua tää vielä on, kun Luna on noin pieni ja yhteistä aikaa takana vasta viikkoja, mutta kaikki yhteinen tekeminen on kivaa :)
10. Onko asunnossasi hiljaista nyt? - Ei, kun Aleksi leikkii Lunan kanssa :D
11. Paras ja huonoin luonteenpiirteesi? - Kiltteys (se on kumpaakin, tilanteesta riippuen)

11 kysymystä haastettaville:

1. Lempiammattisi lapsena?
2. Kuinka usein teillä siivotaan (koirankarvat pois)?
3. Kokeillaanko uusia ja jänniä ruokalajeja?
4. Mitkä huonekalut/tavarat valitsisit, jos olisi pakko valita kolme, ja jättää muut?
5. Lempi-iltapalasi?
6. Minne haluaisit matkustaa?
7. Kaupunki vai maaseutu?
8. Montaako blogia luet/seuraat säännöllisesti?
9. Minkä vuodenajan haluaisit muita pidemmäksi?
10. Millainen talvitakki on paras/hienoin/tarpeellisin?
11. Oletko nähnyt valkoisen suippopaprikan? :D

Pyydetty Lunan ruokia koskeva postaus on tuloillaan ja ehkä loppuviikosta on vihdoin julkaisukunnossakin... Parhaillaan vaan vaihdetaan just yhdestä ruuasta toiseen ja ajattelin kirjoittaa sen onnistumisesta vielä tuohon. Sunnuntaina mennään taas vauvaryhmäilemään ja lauantaina ois tarkoitus jälleen koirapuistoilla, jos ei nyt ihan kaatamalla sada.

Mulla on tosiaan nyt vähän ongelmia keksiä kirjoittamisen arvoisia aiheita, kun ei tässä arjessa nyt kauheasti tapahdu. Eli laittakaahan taas toiveita ja ideoita tulemaan, vaikka koira-arjen ulkopuoleltakin, niin saadaan tänne jotain järjellistä sisältöä silloin tällöin! :)

Toiveita: "miten löytää sopiva koira" ja "koiravakuutukset"

Aiemmin täällä pyysin blogin sisältöön liittyviä toiveita/kommentteja ja niitä vähän sainkin. :) Kuvakoon suureneminen oli ehkä se parhaiten huomattavissa oleva toteutunut toive ja siitäkin tuli ihan hyvää palautetta teiltä :) Nyt ajattelin kirjoitella vielä asioista, joita samalla ehdotettiin postausaiheiksi: ensiksi koiran etsintäprosessista tarkemmin ja sitten vielä mun mietteitä noista vakuutusasioista.

Elikkäs: pennun etsinnästä on lyhyesti jo kesäkuussa kirjoitetussa postauksessa, mutta koitan tähän nyt saada vielä asiaa vähän eri näkökulmista ja vastauksia kysymyksiin:  (1) "Miten päädyit tähän rotuun?", (2) "Oliko sopiva koira vaikea löytää ja jouduitko odottamaan sitä kauan?", (3) "Oliko koira kallis?", (4) "Harkitsitko edes aikuisen koiran ottoa vai oliko pentu ihan ehdoton?", (5) "Entä sama juttu ei-rotukoiran suhteen?"

Torkut ihan ässänä.

(1): Rotupäätös ei ollut mitenkään helppo. Oltiin tosiaan poikaystäväni kanssa aika eri linjoilla, kun ensimmäisiä kertoja alettiin asiasta puhua. Itse halusin ehdottomasti koiran, joka ei ole liian suuri eikä turkki liian työläs hoitaa, kun taas Aleksi oli huskyn tms isomman kannalla. Asioiden selviäminen lähti siitä, että aloin selata kaikenlaisia koiranmyynti-ilmoituksia ja aina, kun löysin jonkun sellaisen, jota itse olisin voinut ajatella, näytin ilmoitusta/kuvaa Aleksille ja kysyin mielipidettä. Noh, milloin koira oli liian kiharakarvainen tai liian pitkäkarvainen tai liian pieni/rottamainen tai muuta. Tuntui ettei mikään kelvannut. Tätä ilmoitusten selaamista ja keskustelua jatkettiin alkutalvesta aina noin vappuun asti. Koska huskyn ottaminen kerrostaloon ei mielestäni ole mitenkään järkevää, piti saada mielipiteitä, joita ei ihan hevillä aina irronnut. Muutaman hermostumisen (ja "älä nyt taas aloita", "me puhuttiin tästä jo" -kommenttien) jälkeen tuli jonkinlaista myöntymistä tipsujen tai shelttien suuntaan, jollaisia molempia on kotona joskus ollut. Tästä tyytyväisenä aloin paremmin miettiä ja tutkia asiaa näiden kahden rodun välillä. Aika pian tulin itse kuitenkin siihen tulokseen että tipsut (niin siis tiibetinspanielit) eivät ole oma juttuni, vaan sheltti kuulosti luonteensa, kokonsa ja kaikinpuolin muutenkin enemmän omalta näistä kahdesta. Viikkojen aikana perehdyin rotuun paremmin: lueskelin vähän kaikkea, mitä netistä löysin (keskustelupalstoja, blogeja, liityin Facebookissa Shetlanninlammaskoira-ryhmään jne.). Aloin koko ajan pitää rodusta enemmän ja enemmän, joten sitten olikin jo aika alkaa etsiä kasvattajia. (Katso myös: uusi (shelttien) pentuopas, joka käsittääkseni on toistaiseksi saatavilla vain nettiversiona.)

Kysymyksiä rotua miettivälle:

• Kuinka paljon liikuntaa tai muita aktiviteetteja pystyt tarjoamaan koiralle suhteessa koiran vaatimaan liikuntamäärään? Onko asunnossasi pihaa tms. jonne koiran voi päästää vouhottamaan?
• Kuinka paljon haluat kuluttaa aikaa/rahaa turkinhoitoon?
• Mitä haluat harrastaa koiran kanssa?
• Eihän rodulla ole mitään vakavia sairauksia?
• Onko koolla väliä? ( :D ) Entä ulkonäöllä muuten?
• Oletteko koko perhe sitä mieltä, että valittu rotu on sopiva? (Mielestäni ei ole hyvä, jos myöhemmin alkaa joku muistuttamaan, että "sähän tollaisen halusit, huolehdi nyt sitten siitä" tms. vaan asiat on hyvä sopia jo etukäteen.)
• ...

(2): Meidän tapauksessa "sopiva koira" oli terveistä vanhemmista terve trikki- tai soopelipentu, eli vaatimuksia ei kovasti ollut, joten "sopivan" löytymiselle ei juuri ollut esteitä. Väristä tosiaan oltiin molemmat samaa mieltä, eli blue merle-väriset eivät juuri kummankaan silmää miellyttäneet, mutta muuten ei niin väliä ollut. Rotujärjestön sivuilta tosiaan aloin etsiä kasvattajia, joilla olisi nettisivuillaan ilmoitusta tulevista pentueista. Näitä löytyi muutama ja kaikkiin siedettävän matkan päässä oleviin otin yhteyttä ja kyselin varaustilannetta. Alunperinhän pennun piti tulla vasta näillä tienoin juuri ennen koulun alkua, mutta sattumien kautta ollaankin nyt lomailtu jo kuukauden päivät yhdessä palleron kanssa, jolla on sama syntymäpäivä, kuin itselläni. Eli ei odotettu pentua kauaakaan, sillä se syntyi samoihin aikoihin, kun sitä kyselin (kun alkoi näyttää siltä että itsellä on loma- eikä työkesä edessä). Varsinaista odotusaikaa oli oikeastaan vain reilun kuukauden verran kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoleen väliin - vähän kävi tuurikin tämän kanssa. Ensimmäistä kertaa, kun pentua oltiin katsomassa, nähtiin myös sen emo, joka vaikutti myös kaikin puolin fiksulta koiralta - se tuli moikkaamaan meitä vieraitakin ja katsoi pentujen perään niiden vaeltaessa ympäri lattiaa.

Neuvoja sopivaa koiraa mietittäessä

• edellä esitetyt kysymykset rotuun liittyen täytyy olla selvillä
• terveystilanne, esim. tarkistetut vanhemmat ja mahd. muutkin sukulaiset
• väri tai muut mahdolliset ulkomuodolliset asiat ja sellaisen pennun "saatavuus" - jos haluaa tietynlaisen, esim. trikin, jolla on valkoista ympäri kaulan, saattaa aikaa pennun löytämiseen kulua enemmän
• ikä (pentu vai aikuinen)
• käyttötarkoitus
• kasvattaja, jonka kanssa tulee toimeen
• ...

(3): Kyllä, koira oli kallis. Tai mihin sen suhteuttaa. Kahdelle opiskelijalle tuo 1200 € on kyllä aika paljon, mutta jos molemmat olisimme jo vakituisesti töissä, en pitäisi sitä kovinkaan kalliina. Itse kuitenkin arvostan sitä, että kasvattajalta varmasti saa tukea ja neuvoja tarvittaessa ja hän on myös huolehtinut pennun ja muiden koiriensa terveystarkastuksista ja muusta. Sheltti alkaa myös olla rotu, jonka sisällä tarkastettuja koiria alkaa olla mukavasti, sekin varmasti nostaa hintoja. Myös kannattaa huomioida, ettei ota koiraa paikasta, jota vähänkään epäilee.

Rahaa kuluu hankinnan lisäksi

• rokotuksiin
• ruokaan (iso koira syö pientä enemmän!)
• kaikkiin muihin tarvikkeisiin (lelut, peti, jne.), jos ei mistään ilmaiseksi onnistu saamaan
• ehkä lääkkeisiin ja "ylimääräisiin" eläinlääkärikäynteihin (tapaturmat tms.)
• ...

(4): Harkitsin aikuista koiraa, joo, mutta en kovin pitkään. Pentuajassa on kuitenkin jotain ainutlaatuista - opit tuntemaan koiran heti sen pienine oikkuineen ja ihanuuksineen :) myös opiskelijana olemisessa on se hyvä puoli, että pennun ei toistaiseksi tarvitse pitkiä päiviä olla yksin. Nytkin, kun vihdoin sain kurssivalinnat tehtyä, näyttää lukujärjestys ihan mukavalta ainakin ensimmäiset 6-7 viikkoa. Kerrallaan yksinoloa tulee korkeintaan noin neljän tunnin pätkissä. Aikuisessa koirassa on tietysti puolensa, ainakin jos on kiireisempi ihminen, mutta miksi ottaa koiraa, jos ei ole kotona koskaan? Tietysti, jos on vain epävarma, että ei osaisi pentua kouluttaa, on aikuinen jo jossain määrin peruskoulutettu koira varmasti mukavampi ratkaisu. Aikuista koiraa, jota ei ole koulutettu ollenkaan tai jolla on suurempia käytöshäiriöitä, en edes harkitsisi.

(5): Alkuun tosiaan, kuten (1)-kohdassa jo sanoinkin, katsoinkin lähinnä sekarotuisia, mutta molemmille kelpaavaa yhdistelmää ei millään löytynyt. Itse olisin esimerkiksi pienehköstä villakoiramixistä tykännyt, mutta se oli taas ehdoton ei toisesta suunnasta. Sekarotuisesta ei myöskään voi tietää, mitä sairauksia sille saattaa tulla (vaikka voi olla tosi tervekin hyvällä tuurilla), mutta toisaalta sekarotuinen on varmasti ainutlaatuinen kokonaisuutensa - ei tule toista samanlaista pakkausta vastaan! :)  (aina ulkonäön ja "puhdasrotuisuuden" edelle menee kuitenkin koiran terveys, täällä ihan mielenkiintoista keskustelua aiheesta, huom. kommentit "tavallisten pulliaisten" mielipiteitä, mutta ihan ajatuksia herättäviä (:  )

Annettiin Lunalle järsittäväksi yksi grillikyljen luu, kun itse ensin revittiin parhaat palat - ja valvottiin ettei lähteny mitään teräviä paloja irti, enemmän tuo nuoleskeluksi tais mennä :)

Niin ja sitten vielä se vakuutusasia. Nämä ovat nyt ihan omia mielipiteitäni, ei mitään sen kummempaa tietoa. Eli Lunalla ei ainakaan vielä ole vakuutusta. Itse olisin sen ottamisen kannalla, mutta Aleksi ei niinkään. Hänestä on turha maksaa ainakin toistasataa vuodessa plus omavastuut tarvittaessa, jos mitään ei satukaan, mutta itse taas ajattelen, että jos jotain sattuisikin (onhan kyseessä kuitenkin hentorakenteinen pikkukoira), niin olisihan se hyvä olla olemassa. Mutta. Niih. Ei sitä tiedä.

Jos vakuutus vielä otetaan, otetaan se seuraavan kuukauden sisällä, eli ennen kuin täyttää 4 kk ja todennäköisesti Tapiolasta. Siellä vakuutus ei lopu ennen kuin koira täyttää 10, vaan on voimassa niin kauan kuin koira on hengissä. Toiseksi kennelliiton jäsenenä Tapiolan vakuutuksesta saa myös pienen alennuksen. Tarkoitus olisi otettaessa ottaa todennäköisesti vain eläinlääkärikuluvakuutus, ei kaikkia mahdollisia turvia. Katsotaan kuinka käy... Päästäänkö asiasta yksimielisyyteen lähiviikkoina (: Tietysti kannattaisi vertailla muidenkin vakuutuksia, niiden hintoja ja korvattavia asioita.

Minkäslaisia toiveita sitten seuraavaksi olisi? Tai kommentteja yllä oleviin. Antaa tulla mitä vaan keksitte, kiva kun ei aina tarvii ite miettiä aiheita ja tulee varmaan vähän monipuolisempia juttujakin, jos sais teiltä uusia ideoita! :)

Edessä viikonloppu, toivotaan ettei sada ihan jokaisena päivänä!

Vouhotus-videoita

Ei nyt mee kyllä nallekarkit tasan päivien kesken, kun niinä päivinä, joina ei kanna kameraa, ei ole mitään muutakaan tekemistä, mutta näinä päivinä kun ensin kulkee kameran kanssa jopa tunteja, tulee kuvia niin paljon, että niiden kääntämiseen, rajaamiseen ja valikointiin sekä videoiden pätkimiseen menee aikaa niin tuhottomasti...

Asiasta nyt kuitenkin uima-altaaseen: Ootteko koskaan nähneet, miten orava juo vettä altaasta, jossa on pystysuorat liukkaat seinät ja vedenpinta yli 10 cm reunaa alempana? No en mäkään ennen eilistä. Vahingossa oli kamera taskussa mukana, joten sain tilanteen tallennettua teille. Kehittäkää ensin kuitenkin mielikuva päähänne ja katsokaa vasta sitten menikö se oikein. Musta tää on ihan mahtava, kun se roikkuu tuolla :D (vaikka vähän pitikin tätä pätkiä ja lyhentää, kun ei muuten saanut julkaistua?)

...ja sit se meni vielä uudestaan!

Mutta palataanpas asiaan, eli Lunan sekoiluihin:

Sinkoiltiin vähän ulkona. Taisi olla siihen touhuun sopiva ilma, kun oli lämmin, mutta ei kuitenkaan liian kuuma. Videolta huomaa myös tuon ipanan vauhdin - mamma ei pysy enää kameran(kaan) kanssa perässä, kun Luna välillä vallan katoaa kuvasta. :)

Eilen tapettiin myös pyykkikasasta napattua likaista sukkaa oikein urakalla. Ihana, kun ravistelun voimasta koko koira huojuu :)

Seuraavaksi kaipaisin fiksumpien mielipiteitä. Luna tuolla pennun innollaan ensin tunki kauan kuonoaan tonne kasvien alle, kuten alla videosta näkyy, ja sitten alkoi kieriskellä siinä päällä oikein antaumuksella. Tätä jatkui ja jatkui ja jatkui.... Mutta miksi? Onko tuossa jotain järkeä (koiran mielestä) vai oliko se vaan hauskaa ajankulua? Tämän jälkeen oli ikävä harjaushetki edessä, kun tuolta tarttui turkkiin kaikenlaista.

Joku päivä äitin kätköistä löytyi iso pehmokoira, jota myös sai luvan hieman retuuttaa. Vähän piti tuota valvoa, ettei vain koko ajaa koittanut repiä pehmeältä kaverilta silmiä päästä... Tappaminenkaan ei ihan onnistunut kaverin ison koon vuoksi. Jalkaa tai häntää sai juuri ja juuri retuutettua ja ravisteltua.

Jätetään kuvat seuraavaan postaukseen, ettei tule ihan kilometrin mittaista tästä. Niitä uusia tavaroita on yhä kuvailematta, että niitä tulee sitten joskus myöhemmin (lähi)tulevaisuudessa...

Tuli mieleen, että oisko teillä jollakin toiveita siitä, mitä täällä blogissa ois kiva olla? Ideoita ja toiveita ois kiva kuulla, eli niitä vaan mahdollisimman paljon tulemaan, esim. kommenttien muodossa!