30.4.2014

Vadelma-rahkapiiras

Tällaisella herkuteltiin viime viikonloppuna, kun alkoi taas tehdä mieli jotain hyvää :)


Ohjeita vastaavaan etsin taas monesta paikasta, mutta koska ei yhtään täydellistä löytynyt, piti jälleen kerran hieman yhdistellä eri reseptejä. Ensinnäkin iski laiskuus sen verran, että en pohjaa jaksanut alkaa itse tekemään, vaan päädyin ostamaan kaupasta valmiin pyöreän makeille piirakoille tarkoitetun pakastepohjan ja ihan hyvää siitäkin tuli.

Täytteessä puolestaan on 0,5 prk (60 g) smetanaa, 0,5 prk (100 g) rahkaa, 3 pienehköä kananmunaa, 1 dl kermaa, 0,5 dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria sekä 1 rkl sitruunamehua, jotka kaikki vain sekoitetaan yhdessä sekaisin. Vuokaan painellun pohjan päälle kaadetaan täyte ja täytteeseen painellaan/asetellaan kivasti vadelmia. Itse taisin käyttää noin 1,5 dl pakastettuja vadelmia, joista tuli juuri sopivasti pientä happamuutta muuten makeaan täytteeseen. Piirakkaa paistetaan reilu puoli tuntia 175-200 asteessa, tai kunnes pinta on saanut hieman väriä. Tämä oma ei ollut uunissa kuin noin 25 min, mutta täyte jäi tällöin hieman löllöksi. Hyvää se oli silti. (Aleksikin piilotti oman viimeisen palansa ylähyllylle, jotten huomaa ja syö sitä...)


27.4.2014

Inha punkki ja ihanan punaista

Mä olen täällä ihan fiiliksissä viikonlopusta, Luna taas pikemminkin vähän väsynyt :D

Oltiin torstaina Pohjois-Hämeen Kennelpiirin järjestämissä mätsäreissä Nalkalan kentällä keskustassa, sieltä tuliaisena punainen nauha, mutta ei sijoitusta. Osallistujia pienissä pennuissa oli kai reilu parikymmentä. Oman vuoron odottelun lomassa pääsi katsomaan flyball- ja toko-näytöksiä. Ohjelmaa oli sopivasti ja ilma mitä mahtavin. Odottelukavereina olivat Halla ja Pörri, joilla myös mätsärit meni aikas hyvin. Loppupuolella meinasi kyllä vilu yllättää, kun aurinko laski naapuritalon taakse. Kaikinpuolin reissusta jäi hyvä mieli, mitä nyt Luna hiukan stressasi menomatkan bussireissusta ja iski hilseen aika pahasti turkin pinnalle. Mustassa koirassa tuollainen valkoinen hippu vieläpä erottuu aika hyvin. Kotimatka menikin sen sijaan jo mun sylissä rennosti ympäristöä tutkiskellen. Keskustassa hiukan kummallisia olivat mukulakivetyksellä kolistelevat bussit...


Bussia odotellessa Koskenrannassa
Perjantaina olikin vähän jännä päivä, kun heti aamulla ensimmäiseksi mun sormiin osui Lunaa rapsuttaessa sen leuan alta punkki. Hyihyihyihyyyyyyi. Sitä koiranomistajan ihanaa arkea :D Mä jotenkin sen kummemmin ajattelematta olin jäänyt siihen uskoon, että ei meihin mitkään punkit tartu, kun ei edelliskesänäkään yhtään nähty, vaikka silloin jo kuljettiin erinäisissä pusikoissa ilman karkotteita. Noh, Aleksi vähemmän ötökkä-ällötyksestä kärsivänä kaivoi melkein vuosi sitten hommatut punkkipihdit kaapista ja nyppäsi inhan ötökän irti. Yööök. Ja mä suuntasin heti aamupäivällä ennen kouluun menemistä apteekkiin, josta tarttui mukaan Bayvantic vet-paikallisvaleluliuos, jonka pitäisi sekä karkottaa -mahtavaa!-, että tappaa jo iholle ehtineet öttiäiset aina punkeista sääskiin ja hirvikärpäsiin - ainakin Hervannan eläinlääkevastaavan mukaan. Parin päivän "pesu-, nuolemis- ja käsittelykarenssin" vuoksi ei laitettu ainetta heti, vaan sen vuoro tuli vasta sunnuntaina mätsäreiden jälkeen, jolloin se ehtii vaikuttaa kuitenkin hyvin (viikon) ennen Lunan seuraavaa pesua. Muuten perjantaisia kuvia olikin jo 11 kk -postauksessa.

Lauantaina otettiin suunta Atalaan, samaan paikkaan, jossa on jo pari kertaa käyty shelttitapaamisten merkeissä. Kiva kun kerrankin tiesi mihin on menossa... Näiden mätsärien järjestäjänä olivat Pesu ry ja TAMK:in liiketalouden opiskelijat. Tapahtuma oli ihanan pieni edeltäviin mätsäreihin verrattuna ja tunnelma ihan mahtavan rento. (Samaan aikaan oli varmaankin isommat mätsärit sekä Lempäälässä että Häijäässä, joten imekös tuo). Lisäksi luokat oli jaettu siten, että pennut ja junior handler-kehät alkoivat 11.15 ja aikuisten kehät vasta myöhemmin, joten porukkaa oli just sopivasti. Tällä kertaa jäi kamera kotiin, mutta eipä tuolla ois paljoa kuvaamaan kerinnytkään, kun kehät eteni melko nopeaan. Osallistujia tais olla pienissä pennuissa noin 15.  Me saatiin punainen ja olin jo siinä kohtaa tosi tyytyväinen, sillä Luna oli ollut koko ajan tosi rennosti ja malttoi mm. makoilla mun vieressä kun odoteltiin kehän alkua ja omaa vuoroa. Lopulta kuitenkin sijoituttiin punaisten kolmosiksi ja saatiin pieni palkintokassikin mukaanviemisiksi. Mmmahtavaa!


Palkintokassissa oli uusi pallo (jee!), puruluu, kanatikku, vilkkuvalo ja tuon mustan rasian sisällä FCI World Dog Show Helsinki 2014 -avaimenperä

Lauantaina iltapäivällä treffattiin vielä Liliä Näyttämönpuiston koirapuistossa, koska mätsärit menivät nyt niin nopeasti, eikä Luna ollut juurikaan väsynyt aamupäivän jäljiltä. Ihana ilma jatkui edelleen ja koirapuistossakin oli mukavan kuivaa. Hyvin molemmista (lilistä ja Lunasta) huomas sen, että tuollaisen karvapeitteen kanssa alkaa tulla lämmin ja tarttiskin ehkä alkaa jo lämpimämpinä päivinä kantaa vesipulloa mukana, kun kaikki lammikotkin ovat kuivuneet, vaikkei edes kilometriä kauemmas kotoa menty.




Meillähän ei mitään pikkutikkuja harrasteta :D


Tänään sunnuntaina lopulta päätettiin suunnata Nokian Palveluskoiraharrastajien järjestämään mätsäriin NPKH:n Majalle Nokian perämetsiin, vaikka aluksi mietinkin että eiköhän edelliset jo riitä. Koska kuitenkin ilma oli edelleen mitä upein ja tiedossa oli taas Halla omistajineen tulossa seuraksi, niin päätettiin lähteä. Eikä se huono päätös ollut, vaikka Lunakin joutui ensimmäistä kertaa aikuisten joukkoon kisaamaan. Järjestäjät olivat tällä kertaa päättäneet pentujen ikärajaksi 9 kk, jonka Luna ylitti jo kaauan sitten. Aikuisten luokassa shelttejä riitti. Luna oli viimeisessä parissa (vähän unohduttiin juttelemaan ja skippasin mein varsinaisen vuoron yhtä paria aiemmin, hups) ja varmaan kuudes (ja viimeinen) sheltti sinä päivänä. Saatiinkin palautetta, että Luna oli päivän parhaiten liikkuva sheltti. Ihan mahtavaa. Käytän tota sanaa nykyään aika usein, mutta mikäpä sen mahtavampaa. Joo anteeksi, toi oli tietoinen valinta. Niin ja punainen nauha tuli taas, mutta ei sit enää sijoituttu. Noin isossa joukossa (pieniä aikuisia yli 30) se ei kuitenkaan ollu ollenkaan häpeä, varsinkin kun ikää ja kokemusta muilla oli varmasti enemmän kuin mein ipanalla :)

Tuolla Nokialla oli kanssa Nokian Panimon sponsoroima "huumoripitoinen" Kepo-luokka (K-18) miehille ja koitinkin vähän taivutella Aleksia lähtemään mein mukaan, mut ei se suostunu...

Luna änkeämässä kanssa kuvaan
Nyt kun tiiätte, niin eikö ookin ihan oikein olla vähän fiiliksissä kaikesta tosta kivasta? Varsinkin kun äsken laitettiin vihdoin se punkkiainekin Lunalle, eikä siitä nyt ainakaan vajaan tunnin aikana näytä tulleen edes mitään oireita. Mmmahtavaa! :D Mitenkäs muilla on viikonloppu menny? Onko ollu jotain onnistumisia tai muuten ihania hetkiä?

Pääsiäislomailua

Pääsiäistorstaina meni aamupäivä taas koululla harkkatöiden parissa, vaikka piti pääsiäisloman alkaa. Oltiin kuitenkin Tampereella vielä Aleksin koulupäivän vuoksi, joten samapa tuo oli tuohon kilometrin päähän kävellä hetkeksi edistämään paria kouluhommaa. Illalla ajeltiinkin Euraan, jossa Luna pääsi taas painimaan Taavin kanssa.

Perjantaina mein piti suunnata Raumalle mätsäreihin, sitä varten oli kaikki rokotukorteista lähtien mukana, mutta aamuun jättämääni lähtöpäätöstä (sään mukaan ois menty) ei sit kauaa tarvinnu lopulta miettiä. Lunalla oli nimittäin perjantaina aamulla maha löysällä ja löysää oli sitten keittiön matoilla vähän joka paikassa, kun ei ollut mua saanut hereille, jotta ois ulos päässyt. Maha oli menny löysälle varmaankin Taavin purkkiruuasta, jota Luna pääsi vähän enemmän kuin maistamaan edellisenä iltana... Eipä siinä mitään, jatkossa katottiin vähän tarkemmin noiden ruokakippoja ja niiden tyhjenemistä.






Lauantaina mä pääsin taas ratsastustunnille ja puolen päivän jälkeen käytiin moikkaamassa Jakkea ja Tepiä. Siinähän se viikonloppu sit suunnilleen olikin, sillä loppuaika meni lähinnä torkkuessa, kun lauantaina illalla alkoi hieman flunssainen olo vaivata. Repäsin myös ja katoin pari leffaa Pottereita - mua ei oo tähän asti ne kiinnostaneet ollenkaan. Olin ehkä hieman liian nuori, kun luin sen ensimmäisen Potterin ja siitä asti oon ollu jotenkin vastenmielisen ahdistunu niistä ja näin painajaisia "kun oli liian jännää". Eipä ollu enää, melkein viistoista vuotta myöhemmin :D Oon tosiaan ennen tätä lukenut sen ekan kirjan ja nähnyt yhden leffoista, minkä kävin kattomassa leffateatterissa kaveriporukalla ehkä yläasteen loppupuolella. Jossain vaiheessa ahdisti sekin kun kaikki mainosti niitä niin valtavasti ja mä en aikoinaan ollu tykänny ollenkaan. Sama Taru sormusten herrasta -kirjojen ja leffojen suhteen. Niitä en oo lukenu tai nähny ainuttakaan, kun samaan aikaan ahmin kuitenkin valtavasti kaikkia muita fantasiaopuksia, mm. Ilkka Auerin kirjoittama Lumen ja jään maa sarjan kirjojen (4 kpl) ilmestymistä odotin aina ihan innoissani. Ehkä tää oli sitä mun "kiltin tytön" teini-iän vastarintaa. Ehkä mä myös joskus vielä katon ne loputkin Potterit, kirjojen lukemisesta en sano mitään, kun tällä hetkellä ei ainakaan näköpiirissä oo sellasta aikaa, että ehtis niihin keskittyä...

Taavi yritti täyttää isän isot lenkkarit.



Sunnuntaina otettiin Lunan kanssa suunnaksi jo Tampere Aleksin jäädessä vielä Euraan töidensä vuoksi. Mun jatkui loma aina keskiviikkoon asti, mutta halusin päästä Lunan kanssa pääsiäismaanantaina Hämeen Shelttien järjestämään mätsäriin Lielahteen. Rauhallisen illan (taas yksi Potter-leffa) ja hyvinnukutun yön jälkeen, Lunakin nukkui sikeästi rankan Taavi-viikonlopun jäljiltä, oli mukava vähän aamulla siistiä Luna ja ajella Lielahteen. Matkalla napattiin vielä Gerli kyytiin mein mätsäriseuraksi ja kattomaan ylipäätään menoa mätsäreissä. Lielahden kierrätyskeskuksen pihaan ajaessa olin jo vähän järkyttynyt, sillä autoja (ja koiria) oli ihan älyttömästi. Iso parkkipaikka oli melkoisen täynnä ja me jouduttiinkin jättämään auto jo hiukan kauemmaksi. Ilma oli aivan mahtava ja ihmisillä vapaata, joten ihmekös tuo, että niin moni oli lähtenyt liikkeelle. Pieniä pentuja (alle 1 vuotta, korkeus alle 40 cm) taisi olla yli kolmekymmentä. Auringonpaisteessa tummat farkut olivat hippasen turhan kuumat, mutta eipä tuota hieman flunssaisena viittinyt sitä riskiä ottaa että ainakaan vilu tulee, varsinkin kun olin vieläpä särkylääkkeen voimin liikkeellä. Gerlille kiitokset kuvista ja juttuseurasta! :) Sininen nauha saatiin taas eikä sijoituttu sinisten kehässäkään, mutta muuten oli mukavaa. Tuomarina oli jo vanhempi sheltti-ihminen, jolta saatiin kuitenkin ihan hyvää palautetta: korvaprojekti näyttää ihan hyvältä kun vaan jaksaa laittaa sitä glyserolia tarpeeksi usein, häntä on ihan ok-pituinen, kaikki hampaat löytyy ihanasti ja eturinta on hyvä noin nuoreksi.

Pientä harjoittelua ennen omaa vuoroa + poseerausta



Maanantaina illalla saatiin vielä Aleksi taas mein kanssa kotiin. Aika rauhallisesti siinä taas oltiin, vähän käytiin Näyttämönpuistossa kuluttamassa itse kunkin energiaa...



Vähän tanssimuuveja


Mistä on onnellinen koira tehty?
Tiistaina vuorossa oli kauppareissua, kokkailua ja Lunan kanssa touhuamista. Illalla oltiin myös vikoissa näyttelytreeneissä. Just vasta mentiin Kangasalle ekaa kertaa ja nyt se jo loppui, mitä ihmettä? Tälläkin kertaa tehtiin oikean näyttelynomaista harjoittelua, mutta koska ilma oli hieno niin siirryttiin pihalle harjoittelemaan. Meitä ei paikalla ties mistä syistä ollut kuin kolme, joten oltiin koko porukka "samassa sarjassa". Vetäjä otti mukaan myös yhden omista koiristaan, jotta saatiin vähän lisää häiriötä mukaan. Luna meni taas mukavasti, hiukan pomppi laukan ja ravin välillä, kun menin isomman perässäilmeisesti itse hieman liian kovaa ja suoraan eestaas kulkeminen meni välillä hiukan mutkitteluksi, mut ei valittamista - hieno tyttö se taas oli :) Pöydällä oleminenkin alkaa tosiaan sujua, ja olla "ok", niin kuin aiemmin varmaan sanoinkin tavoitteeksemme. Vetäjä sheltti-ihmisenä kävi myöskin Lunan läpi ja totesi, että hiukan kapea alaleuka ja kevyet korvat (!) on oikeastaan ainoita, joista voi virallisissa näyttelyissä tulla huomautettavaa. Ei paha. Mittasuhteiltaan ja kulmauksiltaan onnistunut tapaus ja näin edelleen. Niin ja Tampere KV:n paperitkin tuli jo. Luna on siellä 38. sheltti ja koska pentuja ja uroksia (ne on siis ensin) on 37, ni Luna on ilmeisesti eka narttu kehässä. Pelottavaa. Narttujen pitäis alkaa klo 12, mutta (jos ei juoksut ala) niin luulen, että mennään sinne jo ajoissa. Lähdetään kotoa jo kympin jälkeen niin on sitten ainakin aikaa etsiä parkkipaikkaa, itse matkaan kun ei pitäisi mennä kuin kymmenisen minuuttia. Ihana kerrankin asua oikeasti lähellä jotakin - bussilla samaan matkaan tosin menis melkein tunti: puoli tuntia ensin keskustaan, sit odottelua ja toisella bussilla ehkä vielä noin vartti.

Näyttelykoulutuksen jälkeen oli aika herkutella. Tuotiin vihdoin grilli häkkivarastosta parvekkeelle ja päivän ruoan (jotain broilerinfileitä) lisäksi piti päästä grillaamaan myös jotain muuta. Iltapalaksi valikoitui kaupasta banaania, vaniljajäätelöä sekä kinuskikastiketta. Lopputulos näytti tältä:

Helppoa ja herkullista. Kun vaan malttaa antaa olla banaanien tarpeeksi kauan grillissä.
Keskiviikkona aamulla otettiin suunnaksi Lempäälä ja käytiin moikkaamassa Vinskiä.

Luna oli ihan ihmeissään pupuista. Tällä kertaa ei papanat sentään onneksi maistuneet. Hassua että yksi pupu voi painaa melkein saman verran kuin Luna.



Siinähän se loma sitten noin ympäripyöreästi olikin. Vähän tonne joukkoon mahtui myös harkkatöitä. Niin ja keskiviikkona illalla käytiin taas Näyttämönpuistossa. Valokuvia tuli ainakin otettua.


Oikeen harmittaa, kun nyt piti tulla kipeäksi. Ilman flunssaa olisin ollu paljon enemmän ulkona ja jonain lämpimänä päivänä ehkä tarjennut näyttää jaloille ja käsivarsillekin aurinkoa, mutta tässä sitä on nyt sitten hiihdelty vain pitkähihaisissa ja takki on ollu päällä melko uskollisesti. Vappuna vissiin sit jo sataakin. Huoh. No toivotaan, että tenttiviikoilla vaikka paistais ni vois vaikka osan lukemisesta tehdä tuolla parvekkeella...

ps. Pääsiäislomalla bongattua: neitoperhonen, sitruunaperhonen, narsissi...


Kännykkälaadusta pahoittelut

25.4.2014

11 kk

Lunan tuli tiistaina jo 11 kk ikää täyteen. Mä en edelleenkään tajua tätä ajankulua, tai sen nopeutta nykyään. Mulla on ankee flunssa ollut päällä pian viikon, ni on vähän tää bloggailukin jäänyt taas: välillä on tuntunut, että kaikki energia menee Lunan väsyttämiseen, ja sit loppuilta meneekin sohvalla viltin alla. Paljon on kyllä keritty muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin. Nyt pari tänään napsittua 11-kuukautiskuvaa. Noin "vanhana" voi jo...

...tarkkailla maisemia ylpeenä.

...sisäistää Neiti-asenteen ja haistella yksi jalka koukussa.

...näyttää kieltä, kun poseeraus kyllästyttää.

...makustella kaninpapanoita.

...näyttää kieltä näin supersöpösti.

...muistutella unelmien tärkeydestä.

...harrastaa parvekekyyläystä.

...onnistua kääntämään litteän kiven.

...näyttää kyllästyneeltä, kun pyydetään osallistumaan kaikkiin typeriin omistajan ideoihin.

...näyttää väsyneeltä, vaikka virtaa olisi vaikka ja kuinka.
Että tosiaan enää ei oo kuukauttakaan siihen, kun pitäis kehittää jo jonkinnäköinen synttärikakku. Karmeeta. Täytyy alkaa käyttää mielikuvitusta nyt jo... Mut niin, onnittelut Lunalle 11 kk!

21.4.2014

Malkamaanantaista kellokeskiviikkoon

Maanantaina urakoitiin taas harkkatöitä ja istuttiin nelisen tuntia luennolla, käytiin naapurin ja Lunan kanssa metsälenkillä "sateessa" - piti sataa mutta ei satanutkaan - sekä vierailtiin taas Takahuhdissa moikkaamassa neljää shelttikamua. Takahuhdissa oli ihan hassusti maa aivan kuiva, vaikka täällä Hervannassa oli joka paikka yhtä liejua päivän sateiden jäljiltä. Takahuhdista saatiin kuvia Kaaponkujalla-blogin Jannelta...




...sekä Katariina T.:ltä.





(Ja mun tekee taas mieli sitä uutta kameraa, kun katon näitä kunnon järkkäreillä otettuja kuvia...)

Tiistaina puolestaan jatkettiin erinäisiä harkkatöitä ja käytiin kaupassa, jossa maksaminen ei mennyt ihan niinkuin piti. Ostettiin jauhoja, porkkanoita ym. kohtuu halpaa tavaraa ja ihan järkytyin kassan sanoessa loppusummaksi 26 e. Siis täh? Pienen tutkailun jälkeen selvisi, että kassa oli kolmen Suffelin sijaan ottanut hinnan 43 Suffelista. Huppista :D Kiva alkaa laskemaan tollaisia virheitä ja palautettavaa summaa siinä iltapäiväruuhkassa... Saatiin sentään 15 e takaisin, niin jäi ihan hyvä mieli tuostakin tapauksesta. Illalla suunnattiin toiseksi viimeistä kertaa Kangasalle Näyttelykoulutukseen, jossa tällä kerralla jaettiin ryhmä kahtia "junnu-uroksiin" ja "avoimen luokan uroksiin" ja harjoiteltiin asioita niin kuin ne näyttelyissä oikeasti menevät: ryhmänä juostiin ensin kehää ympäri ja sitten yksitelle oltiin pöydällä ja juostiin ympäri ja edestakaisin. Luna oli taas superihanasti, se keskittyi hyvin, jaksoi seistä paikallaan ja liikkui taas nätisti. Se sai kiltiltä tuomarilta ERI:n (erinomainen), sijoittui junnu-uroksissa ykköseksi (kahdesta) ja sai ryhmän ainoana SA:n (sertifikaatin arvoinen) :D Oli kyllä ihan hauskaa. Seuraavalla kerralla jatketaan samalla linjalla ja Tampere KV:tä ajatellen pyysinkin, että saatais ens kerralla vinkkejä, miten voitais kehittää mein tekemistä. Katotaan mitä kommenttia sieltä tulee sit viikon päästä...

Keskiviikkona nukuttiin Lunan kanssa pitkään ja Aleksi ehti kotiutua aamun luennoltaan jo ennen kuin noustiin ylös... Puolilta päivin suunnattiin Näyttämönpuistoon, jossa kepin- ja pallonheittelyn lomassa treenattiin vähän myös noita näyttelyjuttuja noita ulkoilmamätsäreitä varten. Tähän asti on kaikki harjoittelu tapahtunut sisätiloissa, joten ymmärrän hyvin, miksi Luna ei ollut ihan perillä hommasta viime lauantaina Lempäälässä... Jonkin verran oli häiriötä tuossa tänään ja siitä huolimatta homma sujui pääasiassa ihan ok:sti. Sain Aleksin ottamaan vähän videotakin ton mein junnun liikkumisesta. Edelleen kun tuota kuvanlaatua katsoo, niin olen sitä mieltä että tarvitsen nyt heti sen uuden kameran :D


Keskiviikkona illalla käytiin taas Hämeen shelttien tapaamisessa Atalan koululla. Tuttuja oli taas pari paikalla ja soopelivallankumous oli edelleen hämmentävää. Tällä kertaa ei oltu koko porukka samassa ryhmässä, vaan jaettiin pienemmät pennut omaan ryhmäänsä ja "isot" sheltit omaansa. Me "isot" harjoiteltiin taas ohittamista, kohtaamista, toisten koirien huomiotta jättämistä sekä näyttelyjuttuja. Tarttis ostaa uusi herkkupussi, sillä toi nykyinen on käytössä hieman hankala ja se oli ainoa, mikä vaikeutti tekemistä, kun piti aina melkein pysähtyä kaivamaan nameja taskunpohjalta. Luna toimi taas enemmän kuin hyvin. Odotteluhetkinä se vähän koitti aina välillä kiskoa kavereiden suuntaan, mutta keskittyminen pysyi aika hyvin aina kun oikeasti tehtiin jotain. Näyttelyjutut meni aika samalla lailla kuin näyttelykoulutuksessakin päivää aiemmin harjoiteltiin. Isona erona oli tietysti se, että oltiin ulkona ja ympärillä oli kaaauhen paljon mahdollisia leikkikavereita. Pöytätreenin ohella pyysin myös mittaamaan Lunan, kun oli jollain tapaamisen "vetäjällä" oikein kunnon koiranmittausmitta mukana. Tuloksena saatiin 31 cm, mikä ei millään voi pitää paikkaansa. 33 cm olisin vielä voinut uskoa, mutta ei mun mittaukset millään voi melkein neljää senttiä heittää. Siis 31! Ei vaan oo mahdollista. Ärsyttävää. Toi oli noita pieniä hetkiä kun ärsyttää tietyt asiat, vaikka ei ne niin kovin suuria olekaan. Noh, ehkä ei tästä sen enempää ja pyydän parin viikon päästä uuden mittauksen. Tai vaikka sitte Tampere KV:ssä jos ei ennen sitä ehdi.

Haluan tuon pääsiäisen mahduttaa yhteen postaukseensa, joten jätetään juttu tähän ja jatketaan pian!

ps. Huomasithan aiemmin tänään julkaistun pääsiäistoivotuspostauksen? :)