Kesäkuvia ja eka eläinlääkärireissu

Tosiaan viimeinen lomaviikko alkaa pian - mihin se kesä on kadonnut? Okei, juhannukseen asti olin kesäkurssilla, mutta kun juhannuksestakin on jo melkein se kaksi kuukautta! Mitämitämitä täällä tapahtuu, kun aika vaan valuu jonnekin? Osansa taitaa kyllä olla tuolla mein sydäntenmurskaajakarvapallerolla <3 On ollu niin paljon tekemistä, että aika heräämisten ja nukahtamisten välillä vain vilahtaa ohitse kaikkea pientä hääräten :)

Nyt parin sateisen viime päivän vastapainoksi aattelin vielä laittaa muutaman unohtuneen kuvan eräältä aurinkoiselta päivältä lähes parin viikon takaa. Otettiin Luna hetkeksi mein seuraksi takapihalle nauttimaan auringosta ja tutustumaan perhosiin ja kukkapuskiin :) Ihana ton kaiken sateisen harmauden välillä muistella noita lämpimiäkin päiviä - toivottavasti niitä nyt muutama saataisiin vielä loppukesäänkin!

Eläinlääkärissä meni muuten keskiviikkona kaikki tosi hyvin! Alkuun Luna hiukan tärisi mun sylissäni, kun tuli paljon uusia hajuja, ja varmaan ääniäkin, vastaan siinä kun astuttiin eläinlääkärin ulko-ovesta sisään. Pian se kuitenkin rauhoittui ja laskin sen lattialle vähän haistelemaan hajuja, joita kyllä ihan kiinnostuneena tutkikin sen muutaman minuutin, jotka odotettiin, ennen kuin päästiin sisään.

Alkuun tietysti moikattiin mukavaa eläinlääkäriä ja sitten kirjailtiin tietoja koirasta - ja omistajasta - ylös. Tässä samalla Luna jatkoi haisteluaan vielä oven sillä puolen ja itse pelkäsin että kohtaa se pissii jonnekin, kun ei hetkeen ollut siinä asioitaan tehnyt, vaikka sitä pihalla odoteltiinkin ennen lähtöä. No ei onneksi tullut mitään siivottavaa. Ja nätisti tuo muutenkin oli. Antoi hyvin vieraan ihmisen kurkkia korviin ja kuunnella stetoskoopin kanssa ja muutenkin. Rokotus ei tuntunut missään, mutta eipä eläinlääkärin tarjoamat namitkaan kelvanneet - on tainnut tuo meidän ipana tottua liian hyviin nameihin, kun ei mikään "kuiva nami" oikein maistu.... :D Mun ensimmäinen ja Lunan toinen eläinlääkärireissu meni siis kaikin puolin hyvin, ens kerralla mennään siis ihan hyvin mielin sinne. Toivottavasti ei ennen seuraavaa rokotusta, siis noin kuukauden kuluttua, ole tarvetta käydä. Voi vaan olla, että täytyy taas uusi eläinlääkäri tavata, kun voi olla että ei olla Eurassa sellaisiin aikoihin, että olisi vastaanotto auki. Onko muuten lukijoissa tamperelaisia, jotka osaisivat suositella mukavaa eläintohtoria meille? :)

Ei tullut rokotuksesta onneksi mitään oireita - helpotus sekin. Ehkä vähän enemmän nukuttiin illalla ja seuraavana päivänä, mutta se voi olla ihan tän mamman kuvitteluakin :)

Sitten taas asiasta seuraavaan. Eilen ja tänään kävi Jakke ja Tepi taas Lunan kanssa leikkimässä, ja sen kyllä huomaa, sillä loppuillan on mein neidiltä ainakin aika hyvin veto pois. Jos ei nyt kauheasti enempää nuku kuin muina päivinä, niin ainakin ottaa rauhallisesti eikä vouhota niin paljoa. Tänäänkin otettiin aika rennosti, kun tultiin Nelliä moikkaamaan taas ja annettiin vanhan neidin olla paremmin rauhassa :) voi tietty olla että ipanakin on ottanut opikseen ja tajunnut, että Nellistä ei tosiaan leikkiseuraa saa... Ihanaa kuitenkin, kun ne malttavat olla samassa huoneessa ilman että kumpikaan murisee tai haukkuu tai pomppii innoissaan (voitte arvata kumpi tekee mitäkin) :D Tuossa äskenkin ne seisoivat melkein kylkikyljessä, kuin parhaat kaverukset, tuijottaessaan leiväntekoa. Eihän mein koira kerjää koskaan, eihän....? Noh. Se oli ajatus joskus, mutta kyllä se sen nyt jo osaa vaikkei ikääkään ole tuon enempää.

Loppuun vielä näistä kuvista vähän. Vaikka Luna iltaisin kaikkea muuta lentävää jahtaa, ni perhosia se tossa vaan katteli kiinnostuneena. Ite tykkään perhosista (ainakin noista värikkäistä päiväperhoista), ni oon ihan tyytyväinen ettei se loikkinu ja keskeyttäny niiden kukilla istuskelua :)

Hyvin huomas myös, että Luna kyllä mielellään hakeutuu varjoon, mikä ihan tervettä onkin. Ite kun makasin auringossa, ni ei se vieressä viihtyny sen enempää, kuin että kävi välillä tökkäämässä kuonollaan mua käteen tai jalkaan, että oonhan mä vielä hengissä :D Vielä varjossa makailua mieluummin se ois ollu kaivautumassa äidin kukkapenkin multaan, mutta mä tylsimys keskeytin ne puuhat alkuunsa. Hirveen mukavaa oli myös järsiä sammalta laatoituksen raoista.

Tosiaan, toivotaan että kesä nyt hiukan vielä jatkuis, vaikka loputkin koulut jo pian taas alkaa. Iltojen pimenemiselle ei mitään voi, mutta lämpötilojen ei ihan vielä tarttis kauheesti laskea. Tarkenis meinaan paremmin aamuisin ja iltaisin seisoskella tuon Lunan kanssa siellä pihalla, vielä muutaman päivän aitauksessa ja siitä eteenpäin sit vaan hihnan "yläpäässä". Äh. En mä halua että kesä vielä loppuu! Toi ipanakin on tätä vauhtia jo ihan kohta aikuinen sheltti...

Syksyn sateiden varalta tilasin tuolle muuten hyvästä alennuksesta ja erillisen alennuskoodin kannustamana vielä ruuan ja muun tarpeellisen lisäksi sadetakin. Paketin saavuttua katotaan, mitä tuo siitä tykkää. Eli tuleeko sille käyttöä, vai etitäänkö heti takille jostain uusi omistaja. Siitä lisää sitten ensi viikon puolella, kun saadaan tavarat postin kautta kotiin. Hyviä unia taas jokaiselle!