Lauantain kuulumisia

Nautittiin eilen lämpimästä kesäpäivästä lähinnä tyttöjen kesken. Mä siirryin aina pois varjosta aurinkoon ja Luna meni aina edellä paisteisesta kohdasta uuteen varjoon. Otettiin rennosti, vähän leikittiin, tutkittiin vettä vadissa ja mietittiin kuinka paljon makupaloja koiraan kerralla mahtuu. Leikattiin myös toista kertaa kynnet ja mä olin niin tohelo, että ekasta kynnestä menin leikkaamaan sen puoli milliä liikaa, joloin Luna kiljaisi aika sydäntä särkevästi. Loput kynnet leikattiinkin sitten runsaan namituksen kera, että tuskin toivottavasti tuosta ei mitään kammoa jäänyt. Sisällä käytiin vähän puhdistusaineella pyyhkimässä vahingoittunutta kohtaa ja annettiin sen tovin verran rauhoittua ennen ulos palaamista.

Yllä videon muodossa syy, miksei heti kynnen putsaamisen jälkeen palattu ulos. Tuo touhu jatkuu välillä vaikka kuinka pitkään. Tosi kivaa putsata multaisia tassuja lähes joka ulkoilukerran jälkeen. :) Mahtavaa, että nyt on ollut todella kuivaa, eikä ole vettä tullut vielä ihan joka päivä!

Mua naurattaa aina kun tää laittaa koko kuononsa tonne reikään ja kantaa sitten sitä ylpeänä...

Jostain luin, että sheltit ei nouda? Mein ipana ainakin juoksee heitettyjen lelujen perään ja melkein joka kerta tuo lelun myös takaisin...

Ja sitten vielä vahtii sitä/niitä tarkkaan.

Vähän treenattiin taas myös istumista ja makuulle menoa. Ekaa kertaa yritettiin myös, kuinka paikka-käsky vois toimia. Pari askelta pois meni ihan kivasti näin ensimmäisellä yrittämällä.

"Saisinko mä hei jo sen namin kun istun näin nätisti?!"

Vesivati oli alkuun kamalan jännä juttu, mutta namien ja kehujen kanssa uskaltauduttiin sieltä vähän juomaan ja jopa kastamaan tassujakin. Pientä viilennystä heinäkuun helteisiin.

Kuten alla olevasta kahdesta kuvasta näkyy, oli meno niin rentoa, että meinattiin jopa puoliksi pystyssä nukahtaa. Raskasta tuollainen +25 astetta.

Nyt takaisin aurinkoon, kun tänäänkin paistaa!

1,5 vkoa yhteistä elämää takana

Ekan viikon kuulumisia on tänne aika paljon jo tullutkin kirjoiteltua, niin aloitetaan nyt tämän viikon alusta:

Maanantaina käytiin ensimmäisellä kunnollisella lenkillä määränpäänä oma mummulani. Kotoa sinne matkaa tulee vain noin 600-700 metriä, josta noin puolet Luna oli sylissä, joten ei millään hirveällä marssituksella aloitettu tätä meidän lenkkeilyelämäämme. Perillä oli tottakai rapsutusten, silitysten ja hännänheilutuksen jälkeen syytä torkahtaa :) Takaisin saimme autokyydin, jottei vallan väsyttäisi.

Tiistaina illalla tuli pikkuveljeni "perheineen" käymään ja Luna saikin rauhassa kuluttaa energiaa kahden villin pojan kanssa - koirista puhe siis edelleen. Nää pojat on tipsuja (tiibetinspanieleja), Jakke on noin 8 kk ja Tepi n. 1,5 kk Lunaa vanhempia nappisilmiä:

Ootte te pojat haistellu jo ihan tarpeeksi.....!

 

Tepi ja Luna on hauska parivaljakko. Ikäeroa ei tosiaan ole kuin viikkoja, ja korkeus on nyt lähes sama - toisella on vain vähän pidemmät jalat kuin toisella :) Mukavaa, kun on samankokoinen leikkikaveri olemassa. Jakkekin oli oikein mukavaa seuraa, kun haistelultaan malttoi keskittyä leikkimiseen - hormonit hyrrää jo melkein vuoden vanhalla kaverilla :)

Oli ikävää talvella ja keväällä sekä etenkin alkukesästä käydä moikkaamassa näitä söpöläisiä, kun oma pentukuume paheni vain kerta kerralta! Nyt voi vain nauttia... ja vähän vahtia. Toivottavasti nähdään näitä veikkoja taas pian! (Puhe oli että käytäis vähän uittamassa tätä kolmikkoa loppuviikon helteillä, tietäis vaan mihin rantaan vois ja uskaltais koirien kanssa Eurassa mennä... Ideoita?)

Keskiviikkona päivällä nautittiin lämpimästä ilmasta ulkona aitauksessa makoillen ja leikkien. Hienoa ottaa aurinkoa, kun joka kerta makaamaan mennessä tuo oma tuholainen tulee ja nuolee naaman märäksi... Illalla ilman hieman jo viilennyttyä lähdettiin moikkaamaan vielä erästä Roope-vanhusta, joka onneksi tyytyi rauhallisesti haistelemaan ja antoi vintiömmekin haistella kohtuullisen rauhassa. Hieno tunne, kun huomaa pennun saavan hyviä kokemuksia muista koirista :)

Hyvin nukutun yön jälkeen tosiaan torstaina aamulla laitettiin tavarat kasaan, koira autoon ja lähdettiin ajamaan Tampereelle. Tänään on nähty ja kuultu tosi paljon autoja ja kävelty pari pientä kierrosta hihnassa. Tiedä kummasta johtuu - hihnasta vai eri ympäristöstä - mutta asiat on tänään hoidettu vain sisälle. Kakat tulee hienosti noille alustoille, mutta kolme karvamattoa on kerätty lattioilta pois pissojen vuoksi. Jos ei mattoja rullaisi, tulisi edellisen viereen vielä seuraavakin pissa. Yksi karvamatto ehdittiin rullaamaan pois ennen kastelua, mutta nuo kolme täytynee jossain vaiheessa pesettää... Muutama uusi tuttavuuskin on tullut, sillä kummisetäni ja kaverini kävivät moikkaamassa uutta tulokasta. Perjantaina edessä on vielä pari vierasta ennen kotimatkaa. Kotimatkalla ajattelin pitkästä aikaa istua etupenkillä ilman koiraa, sillä meni tuo tulomatka niin hyvin ja rauhallisesti.

Loppukevennyksenä kuva tiistailta - katsokaa noita Lunan jalkoja! Mitä ihmettä se tekee?

Nyt taitaakin olla aika mennä nukkumaan. Aamulla nähdään kuinka hyvin täällä uni tulee ja kuinka aikaisin sitä pitäis itsen päästä ylös = koska Luna on mielestään nukkunut tarpeeksi ja valmis uuteen päivään. Nyt se on tovin nukkunut jo tuossa lattialla tyynyn päällä jalkojeni vieressä tyytyväisenä tuhisten. Kauniita unia jokaiselle!

Seuraava postaus taitanee käsitellä uusia juttuja, mitä on tullut hankittua. Pari lelua, toisen hihnan, uuden petin ja joitain nameja ajattelin ainakin esitellä.

Uimareissulta olisi myös tarkoitus ottaa kuvia, sitten kun sinne mennään.

Nopea tilannepäivitys

Parina viime päivänä ollaan mm. nähty koirakavereita ja tehty ensimmäinen lenkki kunnolla pois pihasta hihnassa. Ensimmäisestä kuvia tulee, kun keritään. Nyt tultiin Treelle ja ajattelin nopeasti tulla kertomaan, kuinka hyvin matka taas meni. Lähdettiin vähän extempore, päätettiin oikeastaan vasta aamulla, että lähdetään ja yhdentoista aikoihin oli sitten jo tavarat ja koira autossa ja auton valot kohti Tamperetta.

Näin vain matkalla tuli uni. Ihana kun tuo osaa rauhoittua tuolla omassa kopassaan, eikä oo matkustaminen liian jännää.

Nyt pitäis täällä ollessa tutustua uusiin ihmisiin ja hajuihin ja opetella tekemään asiat hihnassa ollessa. Parin tunnin aikana on pissitty vain sisälle... Liikaa taitaa autojen ääniä olla, kun on nyt paremmin totuttu olemaan tuolla pienten teiden varsilla, mutta nyt on asunto aika isossa risteyksessä ja liikennettä on jatkuvasti.

Nyt ruokaa masu täyteen ja sitten nenä kohti uusia tuttavuuksia!

Karsta-kivaa

Ensin täytyy hehkuttaa, että nukuttiin viime yönä ekaa kertaa oikeasti hyvin! Luna nukahti yhdentoista jälkeen ja ekaa kertaa herättiin vasta kuuden aikoihin. Olin ihan hämmästynyt, kun ei ollut alustoille tullut yhtään pissaa eikä kakkaa. Täytyi äkkiä vetää vaatteet päälle ja lähteä ulos - selvästi oli kyllä hätä kun ulos päästiin... Ihana pentu kun näin nopeasti on alkanut tajuamaan tuon ulos asioimisen! <3

Eilen pidettiin hauskaa karstan kanssa, kun yritin sen kanssa karva-alustaa hieman selvittää pesun jälkeen. Eipä siitä mitään meinannut tulla kun toinen hyppi ja pomppi ja oli niiiin kivaa leikkiä siinä. Mein sekopää <3

Istumisharjoittelut on kanssa alkaneet tuottaa tulosta - silloin kun maltetaan keskittyä eikä sinkoilla sinne sun tänne - ja ekaa kertaa kokeiltiin myös maahan-käskyä. Ekalla kerralla ensin istui ja mietti siinä vähän aikaa, mutta lopulta laski kuonon maahan. Toisella ja kolmannella yrittämällä nenän laskeminen vain nopeutui. Ihana tyttö. Hyvältä näyttää kaikinpuolin, tästä vaan eteenpäin!

Hihnaan totuttelua

Tänään aamulla käytiin vähän hienossa ilmassa tottulemassa hihnaan. Välillä sujui ihan mukavasti

...mutta välillä meno näytti vaan tältä:

Perhostakin ehdittiin ihmetellä, oisko ollu pienen elämän ensimmäinen siipiveikko. Pieni valkoinen läntti perhonen löytyy vasemmasta kuvasta alla.

Pari kertaa ollaan tassupyykilläkin oltu, kun täytyy multaa ja sammalia vähän kuoputtaa tuolla ulkona. Suihku on ollu melkoisen jännä kapistus, mutta lopulta on kuitenkin sen verran lähelle uskaltauduttu, että pahimmat kurat on saatua pestyä pois. Tassujen lisäksi kuraa löytyy yleensä myös aika runsaasti kuonosta :D

Hyppykeppi ja höpö pusukone

Noi otsikon sanat kuvaa tota pentua aika hyvin, ainakin niinä hetkinä kun se on hereillä. Tässä parin päivän aikana on ihmetelty itteä peilistä (nuoleskeltu ja törmäilty siihen ja käännelty päätä sen edessä sekä nuoleskeltu omaa kuvaa), opittu kiipeämään rappusia, hyppimään ilmaan ja vinguttamaan itse vinkuleluja. Ihan hengästyttävää tahtia tää pitää :D

Vanhempi koira on myös vintiötä laittanut vähän järjestykseen ja nuhteeseen murisemalla, kun tää on mennyt ja juossut varoittamatta suoraan toista päin. Hölmö mikä hölmö :) Kai se joskus oppii, että kaikista ei leikkikaveria saa.

Muistatteko kun maisnostin, että tuo valkoinen hännäpää on ihan äärettömän suloinen? Tässä nyt pieni videonpätkä siitä:

Ja tässä taas on se pusukone vauhdissa:

Vähän tutustuttiin myös luonnonantimiin, kuten kukkiin

ja käpyihin, jotka on muuten ihan parhaita järsittäviä riehumien lomassa!

kuivat lehdetkin rapisee kivasti.

Pihalla kova sana on myös tää punainen pallo, sit ihan pieni "tennispallo" ja köysilelu. "Mitä sääkin sen kameran kanssa taas heilut siinä?"

Varpaat taas puolestaan kelpaa leikin lomassa järsittäväksi

 tai sit nukkuessa päänaluseksi. Siinä se on kuin mikäkin söpö <3

Vähän tykätään kanssa köllötellä sylissä...

...mutta kyllä se yhdessä riehuminen on sitä parasta ajankulua!

2. päivän kuulumisia

Moikka taas! :) Varoituksen sanana nyt sellainen, että tästä on nyt tulossa ihan kuvaton ja tylsä postaus :D En jaksanut eilen ja tänään aamulla niinkään heilua kameran kanssa.

Viime yönä saatiin nukuttua ihan kohtuullisesti. Ennen puolta yötä oltiin jo unten mailla ja herättiin vasta kun Aleksin kello soi viideltä. Yön aikana oli tullut myös molemmat asiat hoidettua tuollaiselle Abri Soft -alustalle, joita paketillinen ostettiin myöskin Mustista ja Mirristä. Luna ei sanomalehdille ole tehnyt nyt mitään, kaikki mikä on sisällä tullut oikeaan paikkaan tai matolle ihan alustan viereen (vahingossa). Vähän käytiin taas ulkona leikkimässä ja purkamassa energiaa, mutta mikään hätä ei nyt tietenkään ollut. Kuuden jälkeen päästiin takaisin nukkumaan, hieman herättiin kahdeksan aikoihin, mutta vasta vähän ennen kymmentä noustiin. Tarkoitus oli suunnata siitä heti ulos, mutta sinä aikana, kun itse kävin nopeasti vessassa ja laitoin vähän lämpimämpää vaatetta päälle, oli molemmat asia jo tehty noille Abri Softeille. On se nopea! Täytynee huomenna ottaa vaihtovaatteet heti sängyn viereen odottamaan ja pidätellä itse sen aikaa, että saa tuon ulos hoitamaan asiansa... :D Sisällä tulleista vahingoista ei ole pidetty suurempaa meteliä - siivottu ne vain pois - ja alustalle tekemisistä on kehuttu sillai hillitysti, mutta ulkona on koitettu antaa vähän namia ja kehua enemmän, jos tuo ymmärtäisi pikkuhiljaa, että sinne ne asiat oikeasti kuuluu tehdä!

Ihana on ollut huomata, että pikkuinen oikeasti viihtyy tuolla "häkissään". Siitä on kaksi luukkua auki (pitkältä ja lyhyeltä sivulta) ja usein se siellä järsii joko sitä naudannahkaista "tossua" tai jotain leluaan. Kasvattajalta mukaan saadun pyyhkeen päälle on tuo pieni kuono kiva laskea nukkuessa.

Tänään aamupala tuli myös melkein puoliksi syötyä tuolla omassa luolassa. Kippa oli keittiössä ja vähän aikaa syötiin nätisti, mutta sitten otettiin hieman isompi köntti suuhun mukaan ja kipitettiin luolaan nassuttamaan sitä. Kun suu tyhjeni, tultiin taas takaisin, hetki syötiin nätisti, taas isompi nappula suuhun ja ravia omaan luolaan... Näin jatkui kipan tyhjenemiseen asti. Mitä ihmettä? En oikein käsittänyt tuota touhua, mutta ei kai mun sitten tarvitsekaan käsittää :D

Pitkään nukutun yön jälkeen tuntui virtaa riittävän vaikka kuinka eikä tyhmä tuolien järsiminen meinannut loppua millään. Kieltää sai jatkuvasti, mutta sama toistui ja toistui. Lelulla houkuttelukin toimi vain hetken ennen kuin palattiin samaan touhuun TAAS. Äh. Ajattelin että jonkinlainen pureskelunestoaine voisi olla seuraava ostos - onko näistä kokemuksia tai muuta sanottavaa? Ois kiva kuulla, onko ne oikeasti kellään auttaneet... Sitä tarvittais myös tuon luolan suuaukon reunoihin, jottei vetoketjut olisi enää niin houkuttelevia järsittäviä. Ei noilla maitohampailla tietty pahaa tuhoa kerralla tule, mutta kyllä varmasti jälkiä jää, mikäli tuo jatkuu päivästä toiseen. Sitten kun tuo hieman rauhoittui, kokeiltiin ihan nopeasti tuota talutushihnaakin. Oli se aika outo kapistus. Tyhmä, kun tuli perässä kävellessä, mutta kiva pureskella, kun pysähdyttiin. Annoin tuon siis kulkea hetken vain hihna perässään vapaana. Matka loppui taas tuonne omaan pesään, jossa hetki rapsuteltiin ennen hihnan irroittamista. Sitten tulikin jo uni. Ja vieläkin se nukkuu. Ensimmäisiä kertoja se äsken paikkaa vaihtaessaan jäi nukkumaan keskelle lattiaa, ei siis kenenkään jaloissa tai minkään esineen kyljessä kiinni.

Aamulla hiukan treenattiin myös istumista makupalojen kanssa. On joko tosi fiksu pentu tai sitten sitä istumista on helppo tarjota makupalan saamiseksi, sillä lähes välittömästi tuo istuu jos vaan malttaa keskittyä eikä katse harhaile missään muualla. Pitäisi ehkä seuraavalla kerralla harjoitella ennen ruokaa eikä vähän ruuan jälkeen, jos sillai makupalat kiinnostaisivat enemmän.

Nyt odotellaan, koska tuo karvakerä tuolta herää, jotta päästään taas ulkona käymään ja toivon mukaan hoitamaan ne asiat sinne. Iltapäivällä koitan jotain kuvia tai videota ottaa, kun saan jonkun mukaan kaveriksi leikittämään tuota söpöä. Tänään paistaa taas aurinkokin eikä tarvi ihan niin paljoa ulkona palella kuin eilen! Ihanaa keskiviikkoiltapäivää kaikille! :)

Ensimmäinen päivä

Nimi päätettiin menomatkalla Ylöjärvelle, se, Summertime Blues, on nyt tuttujen kesken Luna. :)

Kasvattajan luona Luna touhusi vielä yhden samanikäisen ja muutaman hieman nuoremman pennun kanssa sinä aikana, kun me katseltiin ja täyteltiin lappuja.Ylimääräisen energian loputtua reilun tunnin matka Euraan sujui mukavasti. Aluksi piti hiukan täristä - kaikki tuttu jäi nyt taakse - mutta onneksi pieni rauhoittui hetken kuluttua ja malttoi siinä sylissä jo hieman nukahtaakin.

Turvallisuuden tuntua taisi tuoda myös tuo kasvattajien antama pinkki pyyhe, jota kaverit siinä hetken retuuttivat ja jättivät vähän tuttuja hajuja mukaan matkalle.

Mukaan saatiin myös runsaasti tietoa, suullisesti ja papereiden muodossa sekä neljä pussillista ruokaa, uusi lelu ja muuta pientä. Kiva näin, niin ei nyt ensimmäisellä viikolla ainakaan tarvitse ruokia lähteä etsimään ja ostamaan.

Loppuillasta riitti ihmeteltävää liiankin kanssa, kun ensin käytiin moikkaamassa Aleksin kotona toisia "isovanhempia" ja Nelli-tipsua.

 

Näiden tultua tutummaksi (vähän pääsi arvonsa tunteva vanha neiti siinä murahtamaankin, kun pieni tuli hieman liian lähelle) lähdettiinkin sitten jo seuraavaan paikkaan, omaan kotiini. Täällä olivat odottamassa vanhempani ja kohta tuli myös pikkuveli koirineen. Lisää tipsuja :) Tällä kertaa ne tosin olivat hieman yli-innokkaita poikia... Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin - toivottavasti jäi hyviä muistoja uusista koirista, puolin jos toisinkin.

Väsymys oli "vieraiden" lähdettyä jo niin kova, että uni tuli melkein saman tien. Illalla ei oikein ruoka maistunut eikä mahakaan toiminut - lieneekö olleen liikaa uutta kerralla.

Aamulla oli kaikki kuitenkin paremmin kuin hyvin. Itsehän pyörittelin asioita päässäni ja uni ei oikein tullut, lopulta torkahtelin hieman ja joskus neljän jälkeen olin myös nukahtanut, kunnes puoli kuudelta heräsin tassujen rapinaan sängyn reunalla. Siinä toinen niin kovin yritti meitä herättää, että tassujen käydessä ja hännän vispatessa ei voinut kuin hymyillä - voihan sitä nukkua sitten päivällä tai ensi yönä :) On muuten äärettömän suloinen tuo valkoinen hännänpää muuten mustan hännän heiluessa puolelta toiselle...

Eipä siinä sitten enää tosiaan tullut tuon puoli kuuden jälkeen nukuttua: tunti meni leikkiessä ja Aleksin naaman päälle hyppiessä ja ulkoillessa (hyrrh, 10 astetta ainoastaan ulkona tuolloin ja on heinäkuu!). Sen verran oli pentu rauhoittunut, että saatiin ensimmäiset pökäleetkin ulos ja selvisi ettei ainakaan maha ollut löysällä elämänmuutoksen vuoksi - mikä hyvä onkin.

Intoa oli ja lelujen kanssa kaahotettiin pihanurmikolla oikein sydämen kyllyydestä. Noin kauaa en ole varmaan ikinä ulkona ollut ja istuskellut tuohon kellonaikaan aiemmin. Kyllä tässä varmaan unirytmiä saa aikaistettua, jos sama meno jatkuu vielä monta aamua... Pääseepähän sitten koulun alkaessa ainakin ylös aamuisin :D

Tässä vielä videon muodossa hieman aamutouhuiluja :) Ennen kymmentä ulkoilureissulla paljastui myös tämän vintiön pallohullu-puoli, saa nähdä mitä muuta vielä keksitään...

Söpö sininen pantakin laitettiin vihdoin kaulaan. Aluksi se ei vaivannut yhtään, mutta parin tunnin päästä oli jo ulkona käydessä melkoista rapsuttelua... Eiköhän se siihen nyt kuitenkin aika pian totu. Hihnaa kokeillaan vasta, kun tuo panta tuntuu tutulta.

Lisää kuvia ja kuulumisia tulee taas joku päivä, kun tässä nyt saadaan elämä raiteilleen ja ehkä vähän tuota omaa univelkaa nukuttua pois.

Eiks je?!