Kevätsadetta

Tää viikko on mennyt ihan älyttömän nopeasti enkä ole kauheasti ehtinyt taaskaan blogin puolella vierailemaan. Viime viikkoisiakin kuvia on julkaisematta ja juttuja kertomatta. Oi voi sentään. No nyt viikonloppuna pitäis kaiken ohjelman lomassa olla sen verran aikaa, että saadaan aikaa vähän kurottua umpeen. Alkaa hetkellisesti taas stressi vähän helpottaa, kun pari harkkatyötä tuli päätökseensä tällä viikolla, mä sain kesätyötä (!), josta kerron tarkemmin myöhemmin, niin kuin kesäsuunnitelmista muutenkin, ja ensi viikolla alkaa peräti viikon kestävä pääsiäisloma. Nyt viikonloppuna aattelin keskittyä taas kunnolla nukkumiseen mahdollisten mätsärien ja kavereiden tapaamisen sekä kokkailun ja kaiken muun Lunan kanssa olemisen lisäksi. Pakko hetkeksi unohtaa noi kaikki koulujutut - paitsi eräs sunnuntaina palautettava luentopäiväkirja. No joo, silti.

Tänään on auringonpaisteen sijaan saatu koko päivä nauttia virkistävästä kevätsateesta. Sadetta oli aamupäivällä juuri sen verran, ettei se haitannut pyöräilyä sen kummemmin, mutta sai kuitenkin ilman tuoksumaan ihanan raikkaalta - kyllä te tiedätte. Iltapäivällä pisarat suurenivat, eikä seisoskelu ulkona ollut enää lainkaan kivaa, saati kuraisen koiran peseminen pitkästä aikaa... Nähtiin tänään Rommia tuossa Näyttämönpuistossa ja Luna on nukkunut melkein koko illan sen jäljiltä. Tässä myös vähän todistusaineistoa siitä, että Rommi kävi meillä sisälläkin Lunan "reviirillä" :D Luna oli alkuun vähän turhankin innokkaasti puolustamassa omia lelujaan ja mua, ettei Rommi päässyt metriä lähemmäs, mutta kohtuu pienessä ajassa se lopulta rauhoittui. Ennen Rommin lähtöä ne makasivat jo lattialla melkein vierekkäin. Ja kerjäsivät nameja.

Tarkoitus ois myös palailla reilun viikon taakse vielä hetkeksi ja aloittaa tarinointi siitä, mihin viimeksi jäätiin eli huhtikuun ensimmäisestä päivästä. Sillon tiistaina illalla oltiin mein näyttelykoulutuksen toisella kurssikerralla. Aamupäivä mulla menikin erinäisten harkkatöiden parissa koululla, joten siitä ei kummemmin kerrottavaa olekaan. Näyttelykoulutus aloitettiin taas seisomisharjoituksilla: ajatus on siis seisottaa ihan vapaasti eikä kiskoa ja asetella noita raajoja mihinkään asentoihin väkisin. Mä oon tyytyväinen, kun Luna malttaa pitää kaikki neljä jalkaa maassa koko ajan pidempään. Pikkuhiljaa on tarkoitus venyttää tuota seisotusaikaa ennen palkkaa ja tietty jos lähtee liikkeelle ennen sitä, niin aloitetaan alusta. Hyvä tapa kyllä harjoitella kanssa vähän malttia... Vetäjä kiersi seisomisharjoitusten aikana kaikki koirat taas läpi ja me taidettiinkin olla tällä kertaa porukan toiseksi viimeisinä vuorossa. Pikkukoirana nostettiin Luna taas pöydälle ja tällä kertaa kelpas jo namitkin siellä ollessa. Selvis myös, että tolla ipanalla on vähän yläpurentaa, mutta kulmaukset (älkää kysykö) sekä edessä että takana on hyvät. Pienen tauon jälkeen kukin vuorotellen pääsi harjoittelemaan myös oikeanlaista liikkumista - siis että koira ravaisi tasaisesti, ei hyppisi eikä vaihtaisi laukalle, mutta kuitenkin riittävän reippaasti, jotta liikkeet tulevat kunnolla esiin. Luna liikkuu tosi nätisti ja vissiin isona tekijänä siinä on just se, että noi kulmaukset on hyvät - jotenkin siis luusto on oikein mitoittunut, jolloin askelet on pitkät ja ilmavat, tai jotenkin näin. Hyvin Luna jaksoi taas keskittyä ja ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. On tässä jotain oikein tehty :)

Oon miettinyt tuota näyttelykoulutusta ja sen hyödyllisyyttä muutenkin kuin näyttelyitä ajatellen. Häiriöharjoitteluna tää on ainakin ihan mahtavaa, kun muuten ei kovin vaikeita asioita treenata. Koiran kannalta tässä vaan seisotaan ja juostaan sekä koitetaan oppia olemaan häiriintymättä mistään ympärillä tapahtuvasta. Itsen kannalta taas asiaa on vaikka ja kuinka: on erinäisiä sääntöjä, lajityypillisiä esitystapoja, värien merkityksiä (väreillä ilmaistaan kehässä arvostelu/sijoitus jne)... Tarttis myös oppia enemmän liikkuessa luottamaan siihen, että kyllä se Luna siellä vierellä tulee, eikä sais ottaa niin paljoa katsekontaktia, jollon koirakin sitä helposti tarjoo, jollon taas liikkeet ei oo niin hyvät, kun kurkottelee ylöspäin. Ja mitä vielä.

Ilmoitin mä hei Lunan Raumallekin kaikkien rotujen näyttelyyn 18.5. Hienosti tuo päivä tuolla mun tenttiviikkojen välissä, mutta luulen, että joka tapauksessa harkkatöiden suhteen multa jää sieltä maanantain tentti loppukesään, ni ei pitäis iskeä mikään paniikki sen suhteen... Kattotaan miten käy.

Maaliskuun ekana keskiviikkona oli vuorossa eräällä tapaa hieman spesiaalimpaa ohjelmaa, sillä Atalan koulun kentällä oli ensimmäinen shelttitapaaminen. Järjestäjänä oli Hämeen Sheltit ry, mutta eipä tuolla mitään jäsentietoja kyselty ja vapaa pääsy tais tarkoituskin olla, että sinne sit vaan muutkin parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18 mikäli kiinnostaa oman sheltin kanssa häärääminen ja muihin tutustuminen... :) Paikalla oli shelttejä varmaan 20-30 aina pennuista vanhempiin sheltteihin asti. Myös värikirjo oli omasta mielestäni kovin poikkeuksellinen, sillä olen "omissa porukoissa" tottunu trikkien ja merlejen enemmistöön, kun taas soopeleita on tuttujen joukossa vain pari. Tuolla tosiaan soopeleita tais koko porukasta olla kaksi kolmannesta. Hassua :) Mut niin, mitäs siellä sitten tehtiin? Tarkoitus on kuulemma alkuun aina keskittyä tottelevaisuuskoulutukseen/ näyttelykoulutukseen/ vastaavaan jollain tasolla ja lopuksi tehdä jotain hieman vapaampaa oman kiinnostuksen mukaan. Ensimmäisellä kerralla muunmuassa tehtiin seuraamis- ja ohitusharjoituksia, joiden jälkeen halukkaat sai nostaa koiransa pöydälle "käpälöitäviksi" ja kokeilla kolmion juoksemista (tää liittyy taas siihen näyttelyjuttuun). Ennen kotiinlähtöä päästettiin vielä ennestään tutut kaverukset Luna, Lili, Nala ja Pörri painimaan kentän viereiseen metikköön. Ens kerralla täytyy koittaa muistaa ottaa kamerakin mukaan...

Torstaina pidemmän yksinolon jälkeen (n. 8h) päästiin käymään Takahuhdissa, jossa treffattiin Viliä ja Pörriä. Pellolla juoksentelun jälkeen mentiin vielä Vilin kotiin sisälle kyläilemään. Luna oli ihan ihmeissään kissoista (murisi ja haukkui niille) ja vähän mustasukkainen yhdestä Vilin luusta. Meille ihmisille taas oli tarjolla saman päivän aikana leivottuja sämpylöitä sekä suklaakakkua teen kanssa - eihän tuollaisesta voi kieltäytyä :D Hyvää oli! Aikakin kului ihan liian äkkiä. Luulin, että oltiin reissussa ehkä pari tuntia, mutta kotiin päästyäni aloin laskeskella, että matkoineen siihen menikin kolme. Mikäs siinä kun oli mukavaa ja Lunakin väsähti ihan sopivasti.

Vasemmalla Luna (ilmeellä), maassa Pörri ja oikealla Vili

Nähtiin myös fasaani tallustelemassa ihan mein läheltä. Se ei paljoa koirista hätkähtänyt.

Ihana auringonlasku.

Perjantaina koulupäivän jälkeen ennen Euraan lähtöä kierreltiin vielä hieman Tampereen eläinkaupoissa. Hervannan Mustista ja Mirristä haettiin Taaville tuliaisina pissa-alustoja ja Wuf.fi:sta haettiin se kaivattu turvavyöliitospala, jolla saatiin Lunan valjaat kiinnitettyä turvavyöhön. Jälkimmäisestä tarttui mukaan myös uusi nappulapussi sekä uusi koirashampoo, joka ei lauantain kokeilun jälkeen aiheuta mulle onneksi kutinaa, niin kuin meillä aiemmin käytössä ollut koirashampoo aiheutti. Illalla tosiaan Luna pääsi vielä leikkimään Taavin kanssa.

Aleksi oli koko viikonlopun yövuorossa, joten me uinailtiin Lunan kanssa koko viikonloppu meillä kotona. Yöt ei menny mitenkään erityisen hyvin, tai ainakaan pe-la yö ei sujunut toivotulla tavalla. Äiti lähti aamuvuoroon, minkä vuoksi Taavi vinkui yläkerrassa suunnilleen viidestä puoli kuuteen eli herätyksestä uloslähtöön. No vinkuna häiritsi Lunaa, nukuin sen kanssa alakerrassa, joten se lähti siihen mukaan, koska ois halunnut päästä ylös katsomaan mikä hätä Taavilla oikein on. Älämölön vuoksi lähdin käymään Lunan kanssa ulkona nopeasti, minkä jälkeen toivoin koirien rauhoittuvan ja yön jatkuvan unten mailla. Mutta ei. Ties mistä syystä vinkuminen jatkui kummassakin kerroksessa. Kun lopulta kuulin portaiden kolisevan isän tuodessa haisevan kakkanyytin (onneksi ei ole itsen taas hetkeen tarvinnut herätä kyseisiin lemuihin :D ) roskikseen, päätin päästää Lunan pois makkarista ja pyysin isänkin tuomaan Taavin alas, jotta ne pääsevät hetkeksi leikkimään ja unohtavat vinkumisen syyn. Parin minuutin painin jälkeen, tässä kohtaa kello oli jo lähellä seitsemää, päästiin vihdoin ja viimein nukkumaan. Että näin. Ja mun soi kello kahdeksalta ratsastustunnin vuoksi... Voitte arvata, että lauantaina illalla väsytti.

Miss Linssilude

Ylimpänä kuvassa Jakke, alapuolella Jakken poika Taavi ja oikealla Tepi

Isä ja poika vahtii

Tyylinäyte ravista

Sunnuntaina iltapäivällä palailtiin taas Tampereelle. Luna oli ensimmäistä kertaa turvavöissä penkillä ja kevythäkki oli litistettynä takakontissa. Matka meni ihan tosi hyvin, eikä se tuntunut ihmettelevän uutta järjestelyä oikeastaan ollenkaan. Pari ihan lyhyttä matkaa tehtiin kyllä jo lauantainakin ilman omaa koppaa. Lunalla oli niin rankka Taavi-viikonloppu takana, että kotimatkan lisäksi se nukkui sekä koko illan että vielä yönkin sikeästi.

Luna ja uusi penkinsuojus

Ainakin pidemmällä matkalla tuttu karva-alusta on pelkkää hiukan liukasta penkinsuojusta mukavampi makuupaikka

Tähän viikkoon palataan paremmin seuraavassa postauksessa, jonka toivottavasti saan huomenna tai ylihuomenna naputeltua. Kamalaa kun on näin paljon asiaa... Huomenna tosiaan aamulla suunnataan mätsäreihin Lempäälään (kehät klo 11.30 alkaen Lempäälän lukion pihassa, tulkaa moikkaamaan :) ), kun saatiin kyytikin järjestymään kivasti. Kivaa päästä vihdoin kokeilemaan, onko noista kursseista ollut mitään hyötyä ja malttaako Luna keskittyä seisomiseen, kun on taas ihan vieras ympäristö. Ihanaa ilmaa on ainakin luvattu: + 11 astetta ja jonkun verran tuulta lupailee foreca tällä hetkellä.