Maanantaina ei ollut mitään ihmeempiä. Sitä tylsää koulua vaan, haastattelua YIT:llä ja tätä rataa. Aamulla oli myös hiukan kuumeinen olo, kuten oli viikonloppunakin ja pelkäsin tulevani oikeasti kipeäksi kiireisen päivän aikana. Toisin kumminkin kävi ja aamun reilu 37 astetta laski päivän aikana normaaliin 36,5 asteeseen. En käsitä, mut hyvä näin, sillä yleensä tilanne on toisin päin ja iltaisin on aina se kehnoin olo. Ai niin! Ostin mä hei puhelimenkin :D Meinas jo unohtua. Jo nelivuotias Nokian N97 mini pääsi vihdoinkin eläkkeelle ja sen paikan otti upouusi Jolla. Sanooko se mitään? Jos ei, niin googlettakaa - mä en tähän nyt ala mitään tekniikkapläjäystä laittamaan, kun en itekään niistä niin kauheesti ymmärrä... Tähän asti oon ollu ihan tyytyväinen, onhan tollaisessa ihan uudessa järjestelmässä vielä vähän puutteita, eikä se nyt vielä oo sovelluksiltaan tai muutenkaan ihan mun näköinen, mutta pikkuhiljaa :) Eräistä ton ominaisuuksista tykkään tosi paljon. Oon nyt saanu myös niin paljon kommentteja siitä, että olen ainoa, jonka kanssa täytyy lähetellä perinteisiä tekstiviestejä :D että eiköhän se whatsappikin jossain vaiheessa tässä pian löydä tiensä munkin uuteen luuriini.
 |
| Sunnuntai-iltana vesi(kin) maistui paremmalta tuopista kuin omasta vesikipasta juotuna. |
Tiistaina mein piti aamulla suunnata Suolijärvelle lenkille vanhemman sheltin kanssa, mutta peruin tän, kun oli tota hiukan hassua kuumetta tossa la-ma ja oikeesti pelkäsin kipeytyväni kunnolla. Lenkin sijaan Luna pääsi painimaan ja purkamaan energiaa Sisun kanssa Näyttämönpuistossa heti aamulla. Pakko tuon kanssa oli jotain häärätä, niin näin pääsee kyllä helpolla: ihan lyhyt kävely läheiseen puistoon, lämpimästi vaatetta päälle ja satunnaisia luoksetuloharjoituksia. Selvis sekin, että tuskin on juoksut ihan kohta vielä tulossa, kun ei tuota reilun vuoden ikäistä urosta ainakaan kiinnostanut yhtään niin paljoa. :)
Päivällä suuntasin Kalevaan fysioterapeutille sen pariviikkoatakaisen selkäkivun vuoksi. Selvispä ainakin se, että skolioosia ei oo (ruoto on siis jotakuinkin suorassa), tietyt lihakset on ihan jumissa ja pilates ois hyvä vaihtoehto noiden kaikkien syvien lihasten (koti)kuntouttamiseen.
Illalla oli puolestaan vuorossa tiistaiseen tapaan näyttelykoulutus ja sen toiseksi viimeinen kerta. Tällä kertaa kurssin vetäjä kävi taas tutustumassa aluksi kaikkiin koiriin, jonka jälkeen nostettiin pienet pöydälle ja tutkittiin läpi, Luna hiukan varovaisemmin kuin muut. Selkeästi paremmin se antoi jo ohjaajan koskea itseensä kuin viikko sitten. Kehitystä :) Seuraavaksi työskenneltiin pareittain, ensin peräkkäin ympyrällä - Luna sai kehut kauniista liikkeistään - sekä sitten vielä vierekkäin. Vierekkäin liikkuessa Luna kiinnostui mein parista vähän liikaa, jolloin nostettiin näyttelyhihna kaulassa ylemmäs heti korvien taakse, jolloin kontrollin koiraan pitäis parantua. Paha sanoa siitä kontrollista, meillä se ainakin katos täysin, kun Luna alkoi protestoida narun uutta sijaintia vastaan. Lopputunti menikin sitten enemmän tai vähemmän jännittäessä, täristessä ja syliin pyrkiessä. Tosi itsenäinen tapaus hei tää mein koira: "mamma, mitä nyt tapahtuu? saisko tän vekottimen pois? en tykkää yhtään, haluun syliin turvaan" -meininkiä. Nyt tarttis sit tehdä siitä narusta taas ihan kiva juttu tässä arjessa.
Keskiviikko oli jännä päivä. En montaakaan päivää ennen ollut puhunut jonkun kanssa, että kuinka ollaan päästy Lunan kanssa helpolla, kun se ei oo oikeen koskaan (vielä) ollu maha löysällä. Keskiviikkona, kun tultiin kotiin Lunan oltua yksin nelisen tuntia, haistoin heti ovelta tietyn hajun ja kasahan siellä oli melkein keskellä olohuoneen mattoa. Voi peppu. Ei tietenkään oltu sovittu menoa Peltolammille Nalan kanssa melkein heti kotiutumisen jälkeen. Onneksi on Aleksi, joka jäi siivoamaan mattoa. Kaiketi jännä kokemus pestä isohkoa mattoa pienessä kylppärissä kuumalla vedellä ja ruokasoodalla - ne oli parhaat mitä siihen hätään kotoa löytyi enkä voi kyllä yhtään moittia tota lopputulosta: ruskeasta kasasta ei näy jälkeäkään mein matossa. Mahtavaa. Myös toi mahan löysyys jäi yhteen kertaan, sillä illan aikana ulos ei tullut enää mitään ja ruoka alkoi taas maistua. Seuraavana aamuna oli vuorossa kyllä Lunan perskarvojen pesu, kun pari pientä kikkaretta jäi ikävästi karvoihin kiinni. Loppu hyvin kaikki hyvin - taas. Kait se oli syönyt jotain, mitä ei ois saanut, mut en tiedä sit missä: ulkona, Ylöjärven siellä hallissa... Vaihtoehtoja on paljon.
Käytiin tosiaan kaikesta huolimatta moikkaamassa siis Nalaa Peltolammilla ja siellä kyllä virtaa riitti. Alla taas kilometri kuvia mein reissusta. Sen verran viileää oli (noin -13 astetta) että kotimatkan bussia odotellessa alkoi Lunakin jo ihan täristä vilusta, vaikka sillä oli takkikin päällä. Pitihän pieni rassu sit nostaa syliin vähän lämmittelemään ja samalla kyniä sen varpaiden ja anturoiden väleistä lumikökköjä pois. Kotimatka bussissa meni menomatkaa paremmin, kun Luna keskittyi muiden matkustajien ihmettelemiseen, eikä enää tärissyt, kun vilu meni ohi toisin kun tullessa meni koko matka täristessä vaikkei varmasti ollut vilu. Illalla mun piti kiiruhtaa vielä hetkeksi koululle hoitamaan kolme eri hommaa pois alta - eipä kauheasti enää kuuden maissa ois houkuttanut hinautua sinne, mutta pakkohan se oli. Tosin laiskuus iski ja menomatkalla kuljinkin bussilla tuon huimat kaksi pysäkinväliä, kun vitonen sattui menemään hyvään aikaan.
 |
| Osuttiin Peltolammille hienoon aikaan, kun aurinko alkoi laskea puiden taakse. |
 |
| Tässä on sitä jotain |
Torstaina aloitettiin aamu taas reippaalla lenkkeilyllä pirteässä pakkasessa, kun Luna oli jäämässä taas noin kahdeksaksi tunniksi yksin. Täytyy kyllä myöntää, että piristäväthän nuo itseäkin aamuisin. Ja meinaan maha murisee aamupalan tarpeessa kotiin tullessa, kun lähtee lenkille suoraan sängystä vain vessan kautta. Iltapäivällä mä olin jotenkin niin väsynyt, että tulinkin kotiin jo ennen kolmea hiukan kesken luennon, kun meinasin nukahtaa sinne, vaikka luennoitsijakin oli ihan hyvä. Iltapäivä sit rentoiltiinkin rauhallisten metsälenkkien ja pienen treenaamisen merkeissä.
Perjantaina puolestaan lyhyemmän koulupäivän jälken vuorossa oli taas pitkästä aikaa Mustin ja Mirrin pentupaini, jossa tavattiin myös Lili-sheltti. Kyllä ne toisensa tuntee jo kaukaa... Ollaan nyt myös tosi monena päivänä käyty Näyttämönpuistossa juoksemassa lumihangessa sillai että Luna on irti. Samalla on ollu hyvä panostaa luoksetulon harjoittelemiseen, joka muuten sujuu aika hienosti. :) Lauantainakin lumisateen jälkeen iltapäivällä otettiin suunnaksi tuo samainen puisto, jossa myös pulkkailijoita oli aika reilusti nauttimassa vastasataneesta lumesta. Itekin päätin heittäytyä selälleni lumihankeen, mutta se ei ollut kovin hyvä vaihtoehto, sillä sen jälkeen lunta oli jokapaikassa, niin takin sisällä, kuin housun lahkeetkin täynnä kuin myös kengissä, joissa sitä oli kyllä muutenkin umpihangessa tarpomisen jälkeen. :D
 |
| Luna-lumikuono |
Sunnuntaiksi olikin tiedossa taas jotain ihan "kunnollista" ohjelmaa. Aamulla kymmenen aikaan oltiin jo Suolijärven parkkipaikalla, jossa tavattiin Essi-sheltti omistajineen. Essi on jo vähän vanhempi ja rauhallisempi ja kiinnostunut enemmän pallostaan, kuin koirakavereista, joten lenkki sujui mukavan rauhallisesti :) Ihan hienoa välillä saada myös rauhallisempaa lenkkiseuraa, jotta Lunakin vois tajuta, että ei kaikkien kanssa tarvi aina vouhottaa ja painia jatkuvasti... Harmikseni unohdin namit kotiin, ni ei tullu paljoa treenattua luoksetuloa tällä reissulla.
Lenkin jälkeen mun vanhemmat tuli käymään, tehtiin ruokaa ja syötiin sekä kahviteltiin. Pienen odottelun ja ruuan sulattelun jälkeen lähdettiin ajelemaan puolen tunnin matkan päähän onnittelemaan mun serkkua 11-vuotissynttäreille ja Luna jäi kotiin nukkumaan. Päivällä myös söpöiltiin tähystyspaikalla eli sohvan käsinojalla.
Tällä viikolla on tosiaan viimeinen näyttelykoulutuskerta ja mua vähän harmittaa, sillä siellä on ollu kivaa ja siitä on saanu tällainen ihan aloittelija myös tosi paljon irti. Harmillisen lyhyitä noi kaikki kurssit. En tiiä mitä jatkossa tehdään. Seuraavat mätsärit on varmaan vasta pääsiäisen aikoihin huhtikuussa ja näyttelyitä ei oo järkevällä etäisyydellä oikein ennen toukokuuta - jotain tekemistä ois kiva keksiä tähän helmi-maalis-huhtikuulle, mut nyt ei oikeen oo ideoita. Erinäisiä kursseja oon katellu, mutta ne on vähän huonoihin aikoihin, esimerkiksi sunnuntai-iltapäivisin mikä ei oikein toimi kun ollaan lähes joka toinen tai ainakin joka kolmas viikonloppu Eurassa. Ideoita? Ajatuksia? Vinkkejä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti