Viikko kolmekuus, osa 1

Viime viikolla Lunan ei tarvinnut paljoakaan olla yksin, sillä usein Aleksin loppuu koulu jo silloin kun mun vasta alkaa tai päinvastoin. Pisin yksinolo taisi tulla torstaina ja sekin kesti vain noin kolme tuntia. Sanoinko joskus, että Luna ei oo tehnyt oikein mitään tuhoja yksinollessaan tai muutenkaan? No nyt on purtu yksien ulkohousujen kuminauha poikki, kaluttu kengännauhoja, revitty yksistä mun balleriinoista sisäpohjat irti ja yritetty rei'ittää pyykkikoria... Okei pieniä juttuja (onneksi!), mutta kyllä mua vähän nuo sisäpohjat ja pyykkikori silti harmittaa. Täytyy vaan ajatella, että parempi sitä noin viidentoista euron pyykkikoria on pureskella, kuin monen sadan euron sohvaa, vaikkapa noin esimerkiksi. :)

Tapahtumarikas viikko oli kaikin puolin, tosin maanantaina ja tiistaina törmäiltiin vain lenkeillä uusiin koirakavereihin. Keskiviikkona ja torstaina tuli mun pari kaveria käymään, jotka oli Lunalle vielä ihan uusia tuttuja. Kivaa kommenttia tuli molemmilta Lunasta, on se hieno ja söpö ja sitä rataa - niinhän se onkin :) Torstaina vaihtuivat myös viikonlopun koirapuisto- ja vauvaryhmäsuunnitelmat Euraan lähtemiseksi. Täytyykin ostaa taas Aleksille taskuunmahtuva pieni ja ohut kalenteri, jotta se pysyy kärryillä omista menoistaan tänäkin syksynä :D Viikonlopusta lisää alempana, sillä palaan nyt vielä keskiviikkoon, joka taisi Lunan (ja myös mun) puolesta olla se kaikkein jännin päivä tällä kertaa.

Keskiviikkoaamu meni ihanasti, nopean aamupissareissun (klo 7) ja syömisen jälkeen palattiin takaisin nukkumaan ja Lunakin rauhoittui ja nukahti nopeasti uudelleen. Kummallakaan meistä ei ollut siis aikaisin aamulla mitään, ennen kuin Aleksin kello soi joskus kymmenen jälkeen, joten nukuimme pitkään ja lenkille lähdettiin sitten vasta yhdentoista tienoilla. Lenkistä ensimmäiset kaksi kolmasosaa meni tosi nätisti, Luna seurasi nätisti ja vähän haisteli aina jossain jotakin pienen hetken verran, kunnes se haistoi tienreunasta pari makkaranpalaa (oletin näin sen vilahduksen perusteella, minkä kerkesin näkemään) ja nielas ne sit jo ennen kuin ehdin ottamaan koiran kainalooni ja tyhjentämään sen suuta. Voi että kun mua harmitti! Heti iski tietysti epäilys, että oliko ne nyt niitä myrkkymakkaroita, joita on uutisoitu Tampereelta, ja ihan Hervannastakin, löytyneen viime viikkoina. Siitä sitten vaan pienen pohdinnan jälkeen varaamaan aikaa eläinlääkärille. En mä ois pystyny nukkumaan moneen yöhön, kun oisin vaan miettinyt, että oliko niissä jotain ylimääräistä! Matkapahoinvoinnin vuoksi kotona syödyt ruuat tulivat ulos jo automatkalla keskustaan ja ne keräsinkin mukana olleeseen kakkapussiin, jotta lääkäri saa ne halutessaan tarkastaa. Tästä löytyi jokin epäilyttävä oranssi möykky normaalin ruuan lisäksi, joten lääkäri oli sitä mieltä, että on se paras vaan oksennuttaa vielä. Oksetuspiikki tehosi pian ja tavaraa alkoi tulla ulos. Pienen määrän eläinlääkärin luona syödyn potilasruuan lisäksi ulos tuli mahanesteitä ja kaksi makkarankuorta. Muuta ei löytynyt - onneksi. Kamala sitä pienen oksentelua ja tärinää/vapinaa oli seurata ennen pahoinvointilääkkeen tehoamista, mutta nyt pystyi olemaan kuitenkin jo lähes satavarma siitä, ettei makkaroissa ollut mitään ylimääräistä mukana. Loppuilta käskettiin ottaa rauhallisesti, ja niin yritettiin tehdä. Lunalla tosin oli hetken unien jälkeen jo ihan reilusti energiaa, mutta lenkille ei sitten enää lähdetty.

Kertokaa mulle, kuka ihme heittelee muuten vaan makkaranpaloja tonne tiensyrjiin??? Joo, en mä ymmärrä niitä myrkkymakkaroitakaan (ihan älytöntä touhua, josta tekijän pitäis joutua vastuuseen viattomia eläimiä myrkyttäessään - tässä en nyt enempää puutu siihen, sillä aiheesta vois kirjoittaa vaikka kokonaisen postauksen, niin paljon mua ne ärsyttää), mutta siinä on sentään joku pointti miksi niitä on missä on. Oonko mä vaan nykyhysteerinen, kun oletin, että sellainen myrkytetty ois just mein kohdalle sattunut, vai oliko tää eläinlääkärissä käynti ihan järkevältä kuulostava teko? Kertokaas mielipiteitä, miten itse olisitte reagoinu samanlaisessa tilanteessa ja mitä muita ajatuksia tää teissä herättää.

Kävin nyt tässä kirjoittamisen välissä läpi nuo viikonloppuna otetut kuvat ja niissä on julkaisukelpoisia sen verran, että taidankin säästää ne omaan postaukseensa, joka tulee sitten lähipäivinä :)

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!