Taisin mainita jossakin alkuvuoden tekstissä, että kepit nousi meillä selkeesti isoimmaksi ongelmaksi alkutalvella. Homma ei vaan edennyt verkkojen kanssa. Ohjureitakin kokeiltiin nopeasti, mutta ei: sama ongelma, eli Dina väisteli vain esteitä, eikä niinkään miettinyt sitä, että väistelyn sijaan pitäis pujotella. Alkuvuodesta vaihdettiin 2+2-keppeihin ja edettiin hiljalleen. Paljon toistoja eri kulmista ja Dina alkoikin hakea kepeille tosi hyvin. Kepit taitaa nykyään olla puomin lisäksi yksi puoleensavetävimmistä esteistä. :D Ei kepitkään aina vielä suju, mutta pääasia, että tekeminen on kivaa ja toistoja pystyy tekemään useampia, ilman että tuo harmaa pikkuotus ottaa siitä mitenkään itseensä.
Sittemmin alettiin lisätä kolmatta keppiparia kahden kakkosen perään ja yllättäen ihan puskista tuo pikkuotus teki mun kokeilunhalun innoittama puolet normaaleista kepeistä tuosta vaan. Useammankin kerran. Vautsi! Ennen tätä välissä oli useampia pidempiä taukoja (vajaa viikko-reilu viikko) ja ihan satunnaisia (keppi)treenejä useamman viikon ajalta, sillä itse flunssailin melkein koko maaliskuun. Nyt muutamien kunnon treenien jälkeen aikana ollaan ennen ja/tai jälkeen kuuden kunnon kepin jälkeen lisätty noita kakkosia ja homma vaan sujuu. Kakkoset on olleet enemmän ja vähemmän vinossa vielä helpostuksen vuoksi, mutta kuitenkin! Eilen sujui suoraan putkesta vauhdilla 2+6+2 keppiä ihan tuosta vaan. Olin jo siitä fiiliksissä, mutta tänään vielä enemmän. Kokeiltiin ihan normaaleilla 12 kepillä suoritusta ja sehän sujui! Ei taaskaan ihan joka kerta, mutta suhteellisen hyvällä prosentilla kuitenkin. Super-Dina! Nyt vaan vahvistetaan tätä ja jatketaan vaikka lyhemmillä kepeillä vielä opettelua siten, että kepit ovat selkeästi radan osa, eivätkä yksittäinen osa erillään muista.
Mutta ihan huippua kuitenkin! On tässä selkeästi jotain tehty oikein :)
ps. Oonko kehunu tuota DogIt:n treenitaskua? No nyt olen. Voin suositella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti