TamSK 13.9.2016, 2x agirata (Minna Räsänen)
Vähän meinasi jännittää, olihan nää nyt tavallaan taas uudet kisat :D Tässä kohtaa itelle oli vielä myös todella epäselvää, miten kepit tulisi menemään. Kuukauden kisatauon aikana oltiin tehty keppejä ja Dina oli päässyt myös hierottavaksi. Jumejakin löytyi, muttei nyt mitään valtavaa. Treeneissähän kepit olivat etupalkalla sujuneet koko ajan lähes poikkeuksetta, joten kauheita johtopäätöksiä pelkistä treeneistä ei päässyt vetämään.
Noin muuten oon vähän jo unohtanut nää kisat. Tässä nyt kuitenkin videot. A-radalta 5vp ja 2. sija, B-radalta HYL. B-rata meni plörinäksi lähdöstä alkaen kun Dina tapojensa vastaisesti varasti ja lähdettiin vähän lentävästi. Alusta loppuun asti melkoista säätöä. MR sanoi ekan radan palkintoja ojentaessaankin, että taidettiin B-radalla olla vähän muissa maailmoissa, ei ollu mein juttu yhtään...
TaKut 18.9.2016, agirata & hyppyrata (Henri Luomala)
A-radalla oli vaikeuksia taas lähdöstä asti. Riemu oli lähtövuorossa heti Dinan jälkeen, ja koska itselle tuli aamulla kiire, niin ei oltu ehditty yhdessä edes lenkittää neitejä, niin meinasi Dinan huomio kiinnittyä pelkkään Riemuun. Istumaan asti en sitä tossa tilanteessa saanut mitenkään, mutta mun mukaan se sentään huomasi lähteä, kun ehti mua edes vilkaisemaan.... Se siitä. Että semmoset kisat... Katsokaa taas itse :D ja pahoittelut etä toinen video on kyljellään. Tuloksena kummaltakin radalta HYL. B-radalla uusittiin keinu kun Dina tuli sen suorastaan lentäen, ja siitä sitte suoraan maaliin. Oishan sen loppuunkin saanu jatkaa kai kun ei mitään pilliinvihellystä kuulunut, mutta tuo nyt oli ratkaisu tuossa kohtaa ja mielestäni ihan oikea sillä hetkellä.
TamSK 18.10.2016, agirata & hyppyrata (Anne Viitanen)
Tiedättekö ne radat, joista voi todellakin sanoa, että hyvät hylätyt? Nämä molemmat radat olivat juuri niitä. Kummallakin radalla hylky johtui siitä, että en malttanut sitä viimeistä yhtä tai kahta askelta ottaa Dinan kanssa vielä siellä keppien lopussa. Huoh. Se on niin sitä välillä. Noin muuten ihan huippua. Dina liikkui, kepit löytyi, kontaktit sujui, lähti kivasti kaikkiin ohjauksiin, kepeillä tosiaan jopa liian hyvin :D Ja mä ehdin ohjauksiin, jotka olin suunnitellutkin, juoksemaan joutui näillä radoilla ihan tosissaan, mutta varsinaisesti kiire ei tainnut tulla missään kohtaa. Ei huono. Jos pitää hylättyjä tehdä, niin tällaisia lisää. Ja eikä siinä, kakkosissa kisaaminen tällä kokemuksella on oikeinkin kivaa. Treenataan ja opitaan jokaisista kisoista vielä vaikka kuinka, että ei tässä nyt mikään sellainen kiire luokkanousulla ole. Topteamin puolesta asetin nousutavoitteen lopputalveen 2017, että nautitaan nyt näistä kakkosten pienistä luokista ja pykälää ykkösiä haastavammista radoista. Tää on kivaa!
TamSK 4.11.2016, hyppyrata (Tomas Berglund) & agirata (Mika Moilanen)
Ehkä vaikein (hyppy)rata tähän asti ja lähdöstä asti huono rata. Mä mietin jo ennen starttia, etten yhtään tiedä millä päällä Dina on, ja silleen oikein meni arvelut, ettei se ihan täysillä keskittynyt. Videota ei tästä nyt sattuneista syistä ole, mutta jo heti ensimmäisen hypyn jälkeen Dina juoksi jostain aivan käsittämättömästä syystä mun selän taakse ja hyppäsi kakkoshypyn väärin päin. Siitä HYL. Loppuratakin oli jotain todella mielenkiintoista. Ei ollut TB tehnyt meille sopivaa rataa. Kepit kuitenkin onnistui, enkä itsekään nyt tällä kerralla mokannut niitä lähtemällä liian aikaisin pois Dinan läheltä.
Agiradalle taas sain Dinan keskittymään paremmin, lämpätessäkin tiesi taas paremmin mitä se tänään vaatii. Jätettiin lelun kanssa riehuttaminen vähemmälle ja keskityttiin namien avulla paremmin venyttelyyn ja muihin pieniin juttuihin siinä parin meitä edeltävän suorituksen aikana. Lopputuloksena LUVA ja mun suupielet korvissa seuraavat pari tuntia - ainakin. Ihan huikee fiilis. Todellakin tehtiin samaa rataa, pari videollakin näkyvää hiukan epävarmaa kohtaa, mutta loppujen lopuksi kiltti koira tuli mun ohjauksiin kuitenkin, eikä imenyt väärään päähän putkea tai hiukan pitkällä kaarteella väärälle hypylle. Ihan huikeeta! Vieläkin tuota videota katsoessa tulee ihan hirmu hyvä mieli. Tuli nolla ja tuli radan ainut (voitto)nolla, jotenkin se tuntuu vielä pikkuisen paremmalta. Kiitokset kavereille, jotka huimiin suorituksiinne mahdutitte ne pienet vitosen arvoiset virheet, lupaan kyllä tehdä vastapalveluksen joku kerta :D Ja hei, Dina liikkuu! Etenemäkin paras ikinä tähän asti, jopa vajaa 200m pitkällä radalla. Huippua!
Tamsk 20.11.2016, hyppyrata & agirata A (Minna Räsänen), agirata B (Sari Mikkilä)
Ratajärjestys oli C, B, A ja hyppyradalla aloitettiin. Tuomarina MR. Olin edeltävänä maanantaina ollut huonojen rauta-arvojeni vuoksi rautainfuusiossa, eli sain rautaa suonensisäisesti, kun noista suun kautta otettavista ei oikein hyötyä tuntunut olevan. Tuopa nosti keskiviikkoiltana kuumeen, jonka vuoksi olin torstain ihan petipotilaana. Perjantaina alkoi taas elämä voittaa ja kahden kuumeettoman päivän jälkeen päädyin siihen, että mentiin sunnuntaina kisaamaan. Ihan 100% kunnossa en ehkä vielä ollut, mutta lähestulkoon kuitenkin. Kaikesta huolimatta hypäriltä HYL, mutta tosi hyvä sellainen, ilman omaa ihan tyhmää mokaa, eli tuon hypyn uusintaa, oltaisiin selvitty yhdellä vitosella ylimääräisine kiertelyineen. Dina oli tylsästä viikosta huolimatta kiltti, toisin kuin vähän pelkäsin neljännen päivän kisojen ekan radan perusteella. Ekana C-radan video. Kaikkien kolmen kuvauksesta, ja juttuseurasta, kiitos Tainalle.
Toisena B-radan video, jossa tuomarina toimi Sari Mikkilä. Rata oli kiva ja alun löysän ohjauksen tuloksena vitonen, mutta muuten tosi hyvä rata. Nopeekin vielä! Tuloksissa nopeus oli 4,2 m/s, mutta ilman tuota parin sekunnin kaartelua nopeus olisi ollut jopa yli 4,4 m/s. Ihan käsittämätön, ainakin kun vertaa, että elokuussa etenemät oli reilua 3 m/s.... On tässä syksyn aikana jotain tehty oikein :D
Viimeisenä sitten Räsäsen tuomaroima agirata, joka, noh... Katsokaa itse :D Dina vähän väsähti ja keinu ei napostellut, mitä ennen jäi pyörimään putken suullekin. Mut noi kepit! Miten se hakee sinne, niiin pätevä! Mutta siis HYL, ja vähän plääh-fiilis tuon lopun takia. Eipä sillä, varmaan mein ekat kolmen radan (siis yli kahden) kisat että eipä ihme. Ei oo niin hyvä kisakunto että jaksais asenteella vetää vielä kolme rataa. Ihan poikki on neiti ollut kahden radan kisojen jälkeenkin. Täällä oli vielä aikataulut niin, ettei kahden viimeisen radan välissä ehtinyt edes huilaamaan melkein yhtään, pidempi lepotauko olisi ehkä sopinut Dinalle. Pitänee vissiin nousta kolmosiin, joissa osallistujia on sen verran enemmän, että taukoja tulee väkisinkin :D
Siinähän ne sitten melkeinpä tältä vuodelta. Pienestä ne on kiinni aina välillä, mutta hylätyistäkin melkein kaikki on niin hyviä hylättyjä, ettei edes harmita. Ja kakkosissa on hyvä treenata tätä kisaamista, ei tässä mikään ihan mahdoton kiire kolmosiin ole, kun ei vielä kuitenkaan siellä pärjätä :D Ja koko ajan on kuitenkin kehitystä havaittavissa, se on tärkeintä, eikö? :)
Pienen pieni mahdollisuus on, että joulukuun puolivälissä voisi vielä suunnata Lietoon kisaamaan, mutta katsotaan nyt ainakin tuo toinen TopTeam-leiri ennen päätöstä. Tuo leiri on ensi viikonloppuna, ja sitä jo kovasti odotellaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti