28.9.2013

Kaksi viikkoa kiirettä.

Nyt ei pariin viikkoon ole kummemmin mitään tapahtunut ja täällä tulikin jo isoimmista jutuista, kuten rokotuksesta jo mainittua. Pari viikkoa sitten kerroin vielä edellisen viikonlopun ohjelmista ja lupasin koittavani muistaa kantaa kameraa mukana. Noh, kuinkas kävikään: Edellislauantaina aamulla kasvattajan luona käydessä kamera oli kyllä mukana, mutta unohtui laukkuun, eli sieltä ei ole kuvia. Iltapäivän koirapuistoilu puolestaan siirtyi, joten sieltäkään ei ole kuvia ja sit sunnuntaina aamupäivällä lähdettiin lähdettiin pikkuisen kiireellä liikkeelle, joten eiköhän kamera unohtunut silloin kotiin... Tässä nyt kilometripostaus kuluneilta kahdelta viikolta ja asiaa sekä kuvia laidasta laitaan - Lunaan liittyen tietysti.

Itseaiheutetussa solmussa metsälenkillä.


Edellislauantaina siis ajoimme "shetlanninpystykorvamme" kanssa Ylöjärvelle, jossa heti pienen tutustumishaistelun jälkeen Luna pääsi leikkimään sopivankokoisten kavereiden kanssa ja purkamaan vähän energiaa ennen korviin katsomista. Kavereista toinen on päivälleen samanikäinen kuin Luna, mutta eri pentueesta, ja toinen taas vain kuusi päivää nuorempi. Oli hauska seurata kolmen pienen trikkitytön menoa :) ja sitä, kuinka "samanlaiset" koirat voivatkin näyttää niin erilaisilta. Molemmat olivat Lunaa useamman sentin matalampia, mutta samalla pyöreämpiä ihania palleroita. Eron huomaa kyllä, kun Luna on hiukan nirso ja yksin syödessään lähes aina jättää tarjotusta ruuasta osan syömättä, kun taas näillä kavereilla on aina joku lähellä ruoka-aikaan ja veikkaankin ruokakippojen tyhjenevän kohtuullisen tahtiin. Siinä vielä ennen kotiin lähtemistä tosiaan kasvattaja laittoi Lunan korviin malliksi valkosaven ja glyserolin seosta (mönjää), joka on nyt kaksi viikkoa jo pitänyt korvat lurpallaan, ilman että on tarvinnut mönjää lisätä. Mönjää ei kyllä enää ole kuin pari kikkaretta karvoissa korvien reunalla, mutta jos korvat pysyvät alhaalla, niin mitä sitä sitten lisäilemään? Omasta mielestä tää mönjä on ihan hyvä juttu ja tuntuukin helpommalta kuin liimaaminen, mutta kai taas jokaisella on se tapa paras, johon on tottunut. :) Alkuun Luna raaputteli mönjää aika ahkerasti irti ja pelkäsinkin että sitä saa lisäillä melkein joka päivä, mutta onneksi on nyt päästy näin helpolla.





Sitten mainitsin tuosta vauvaryhmästä, jossa käytiin. Siellä ohiteltiin taas nätisti toisia, tutustuttiin jänniin juttuihin ja uskallettiin kävellä renkaan läpi. Hauskaa oli taas seurata sekä Lunan että muidenkin pentujen touhuja kaiken tekemisen välillä. On ne kaikki niin ihania palleroisia. <3 Tämä kerta silloin kaksi viikkoa sitten oli myös viimeinen vauvaryhmäkertamme, sillä nyt keskiviikkona alkoi jo alkeiskurssi. Kurssilla ei ollut ketään vauvaryhmästä tuttua ja muutenkin koirien kokohaitari oli jo paljon suurempi, oli yksi tosi iso ja toisaalta yksi pomeranian. Tuon isoimman haukkuminen oli Lunasta vähän turhan jännää ja ekat hetket menikin sylissä selvitellen, että pitääkö sitä oikeasti pelätä. No ei, iso ja innokas se vain oli. Täällä treenattiin jälleen vähän ohituksia, mutta nyt lisättiin mukaan sana, joka ihmisestä/koirasta riippuen oli vaikka "ohi" tai "ohita". Lisäksi mm. mietittiin, että mitä hyötyä voisi käskyn vapauttamisesta jokapäiväisessä elämässä ja miten voisimme hyötyä jonkun äänen, esim. maiskutuksen opettamisesta ja miten sen sitten voi tehdä. Alkuinnostuksen jälkeen kaikki pennut teki aika hyvin töitä ja kaikki asiat onnistuivat ihan mukavasti jokaiselta. Kotitehtäväksi saatiin opettaa tuota maiskutusääntä ja siihen oikeaa reagointia (kiinnostus omistajaan, eikä esimerkikis variksiin) ja vapautuskäskyn treenamista esimerkiksi istumisen yhteydessä.


Uusia kuvakulmia ja leijonakuningasfiilistä (ollaan myös mukana täällä: veikkauksen lemmikkikuvakisa facebookissa )


Kaikesta hauskasta palataan sit vielä normaaliin arkeen. Oonko mahtanut teille jo kertoa, että Luna kulkee portaita jo tosi nätisti? No näin kuitenkin on, ja asia on siitä hauska, että näissä meidän kerrostalon umpinaisissa kiviportaissa ei oo mitään ongelmia ja ne mennään sekä ylös että alas tosi sujuvasti, mutta meidän kummankin kotonakotona omakotitaloissa on "avonaiset" puuportaat (siis sellaiset, joiden askelmien välistä näkyy alas), niin niitä ei kyllä oo kiva kiivetä ylös eikä alas. Onkohan se sitten. että jotenkin on jännempää, kun ei ole niin umpinaiset portaat?

Luna on ollut myös edelleen tosi nätisti yksin, tai ainakaan naapurit eivät ole valittaneet että pitäisi mitään meteliä. En myöskään itse ole mitään kuullut lähtiessä tai tullessa, että kukaan vinkuisi tai ulisisi oven takana. Toisaalta Luna on ruvennu haukkumaan käytävästä kuuluvia ääniä, mutta kai vaan silloin kun ollaan kaikki kotona. On meinaan ärsyttvää, sillä kun se alkaa ei siitä tahdo tulla loppua millään ja välillä tuntuu, että kieltäminenkin kuuluu vaan kuuroille korville. Äh. No mut onneksi sentään asutaan käytävän päässä, että ihan älyttömästi liikennettä ihan tossa mein oven edessä ei oo.



Eläinlääkärit on sekä 12- että 16-viikkoisrokotuksissa sanoneet, että täytyy hampaita vähän tarkkailla sen varalta, että ne tietää koska ne alkavat vaihtumaan. Nyt sit pari päivää takaisin huomasin että etuhampaista puuttuu yläleuasta kaksi keskimmäistä. Mein harvahammas :D Äkkiä ne kyllä kasvaa, kun pari päivää ton huomaamisen jälkeen oli näkyvissä jo hiukan pysyviä hampaitakin. Toivottavasti menis kaikki hyvin, eikä tarttis väkisi käydä repimässä ees kulmahampaita irti... (täytynee koputtaa puuta nyt kun menin tämän ääneen sanomaan)

Käytiin eilen muuten ekaa kertaa tossa Hervannan Mustin ja Mirrin pentupainissa. Ihan mahtavaa, että tuollaisia järjestetään! Oli kyllä niin mahtavaa seurata, kun toistakymmentä palleroa telmii keskenään. Järjestelytkin toimi, kun tuolloin neljästä viiteen oli vain alle kymmenkiloisia pentuja, jotka nekin oli jaettu vielä kahteen osaan, joista me valittiin se pienempien/arempien puoli. Valinta osui kyllä aika oikeaan sillä meidän lisäksi samassa porukassa oli neljä muuta shelttipentua, yksi ihanan pörröinen trikki, Lunan kanssa ihan just samankokoinen merle ja pari pienempää soopelia. Tietty muitakin rotuja, kuten chihuahua, pieni villakoira ja jokin terrieri sekä superinnokas tosi nuori australianpaimenkoiran pentu, oli, mutta jostain syystä eniten huomio kiinnittyi noihin shelttipalleroisiin <3. Tapahtumasta jäi kaikkiaan itselle tosi hyvä mieli ja varmasti mennään uudelleen aina kun ehditään, eli ainakin joka toinen perjantai.


Kameran kanssa leikkimistä - tältä nukkuva Luna näyttää kalansilmäobjektiivin läpi. :D


Tosiaan tässä nyt parasta aikaa odotellaan mun pikkuveljeä perheineen saapuvaksi tänne yökylään :) Kaupassa on käyty ja Luna huilailee nyt, että on sit energiaa vuorokaudeksi leikkiä Jakken ja Tepin kanssa. Suunnitelmissa on ainakin itetehtyjä hamppariannoksia ja koirapuistoilua, toivotaan ettei ihan valtavasti satais ni ois kivampi purkaa sitä energiaa ulkona... Voisin veikata, että meillä on täällä aika väsynyt tytteli sunnuntai-iltana!


Tarkoitus olisi kirjoittaa Lunan uusista tavaroista taas, joita pari on tullut lisää viime viikkoina ja mm. tuliaisena Nizzasta. Ehkä ootte myös huomanneet kuvissa uuden pannan, joka piti ostaa, kun edellinen katkesi. Siitäkin siis lähikuvia lähitulevaisuudessa. Älyttömästi vaan on noita koulujuttuja nyt ja silloin, kun ei niitä tee, niin mieluummin häärää sit Lunan kanssa tai tekee ainakin jotain muuta kuin istuu koneella. Yritys nyt kuitenkin ois, että ei ihan näin pitkiä postaustaukoja tulis ainakaan kovin usein. Vielä ihanaa syksyistä viikonloppua kaikille ja palataan mahdollisimman pian!

ps. Mitä mieltä ootte tosta kuvasta tuolla yläreunassa ja muutenkin talvisen siniseksi vaihtuneesta yleisilmeestä?

18.9.2013

Sateeseen!

Mä en käsitä mitä toi mamma ajatteli äsken. Ensin se puki mulle typerän takin päälle - enkä varmaan suostunu liikkumaan sen kanssa, vaan pysähtelin vähintään metrin välein.


Sit kun päästiin vihdoin ulos (tosin mamman piti suostutella aika paljon, vaikka normaalisti mä menen hissillä tai portaita ihan mielelläni!), ni siellä satoi! No en varmana kastele tassujani! En ikinä. En VARMANA hyppää tonne.


...pah. Koita siinä sit olla kastumatta, kun sut nostetaan alas asvaltille, joka suorastaan lainehtii (!). Reunakiveykset, seinänvieret ja puunaluset on ihan ok paikkoja kävellä sateella. Nurmikkokin menee just ja just.


Me kierrettiin jo puolet talosta - eikö kiltti voitais mennä sisälle? Jaa ei. No mä en ainakaan tuu sun perässä. Hemmetin talutushihna.


Nyt sit vauhtia siihen avainten kaivamiseen, en varmaan enää hetkeäkään oo täällä. Korvantauskarvat veti jo kiharalle ja varpaat kastui!


Parasta oli ehkä silti se, että mamma ihan tosissaan luuli, että nyt käydään iltalenkillä ja tehdään samalla pisut ja pökäleet nätisti ulos. Ihan tosi, minäkö pissaisin märälle nurmikolle?! Kertokaas vielä mitä toi mamma mahtoi tarkoittaa sillä, että tästä tulee pitkä syksy?

Onko jollain muulla yhtä selkäpiitä karmaisevia kokemuksia?

Pusuja kaikille!








PS. Kävin tänään taas eläinlääkärissäkin ja ne pisti mua KAKS kertaa neulalla niskaan! En käsitä, mitä hyötyä jostain rokotuksista muka on....

14.9.2013

Korvat

Mein terhakasta pystykorvasta tuli tänään ihan väsynyt luppakorvakani. Tässä nyt tällainen nopea tilannepäivitys ruuanlaiton lomassa. Eikö näytäkin ihan hassulta? :D

Ennen:


Jälkeen:



Korvissa on siis tosiaan nyt valkosavi-glyseroliseosta. Katsotaan kauanko se pysyy, kun tuo ravistelee aika ahkeraan vielä päätään, mut kai siihenkin sit ajan kanssa tottuu... :)

Eli siis vielä: miltäs Lunan uusi "look" teistä näyttää? :)

13.9.2013

Viikko kolmekuus, osa 2

Sitten siihen viikontakaiseen viikonloppuun vihdoin! On koulujuttuja nyt sen verran, että ei ole oikein jaksanut tänne kirjoittaa, kun tulee sellainen olo, että pitäisi kirjoittaa jotain hyödyllisempää tän sijaan... Äh. No nyt on hyvä syy, taas naputella näitä "huvin vuoksi"-juttuja, kun sain äsken yhden oppimispäiväkirjatekstin kirjoitettua ja muutenkin hiukan jo väsyttää.

Perjantaina tosiaan iltapäivällä lähdettiin ajamaan ja matka meni onneksi taas ilman oksentelua. Kyllä selvästi ne on ne mutkaiset tiet, mitkä saa Lunan voimaan pahoin. Ilta otettiin ihan rauhallisesti molemmissa "mummuloissa". Moikattiin ja leikittiin ja päästiin vähän maistamaan savustettuja muikkujakin. :) Lauantaina vuorossa oli lähinnä löhöilyä ja leikkimistä - rankkaa toi koiran elämä! :D




Lauantaina Luna pääsi myös mein kanssa ensimmäiselle kunnon pesulleen. Sen oli turkki ihan harmaa, sillä jotenkin tohon pentuturkkiin tuntuu jäävän kaikki pöly ja tomu kiinni, kuten myös mm. sammal, kuten alla olevassa kuvassa vähän näkyy. Kivasti oli myös lämpimät ilmat, joten pesun jälkeen ei edes tarvinnut kauaa olla välttämättä sisällä. Pesu itsessään meni tosi hienosti. Luna oli tosi nätisti, kun äiti vähän piti sitä aloillaan samalla, kun mä kastelin ja saippuoin ja huuhdoin. En ois uskonut, että se noin nätisti ois osannu olla, sillä tassujen peseminenkin on ollut niiiin kamalaa tähän asti. :) Illalla meillä olikin sitten puhdas ja hyväntuoksuinen pehmeä pentu. <3



Sekä lauantaina illalla että sunnuntaina päivällä pääsi Luna myös painimaan vähän poikien kanssa. Käytiin sunnuntaina myös lenkillä ekaa kertaa kolmistaan, vai pitäisikö sanoa viisistään Terhin kanssa. Alkuun oli vähän outoa ja Luna ois vaan hihnassa ollessaankin halunnut koko ajan painia lähinnä Tepi kanssa. Kerran Luna roikkui jopa toisen hännässä, kun mun ei kädet ollu koko aikaa tarpeksi pitkät pitämään niitä vähän erillään. :D Jakke toisinaan vähän kiskoo hihnassa, mutta Terhi totesi jossain vaiheessa lenkkiä, että täähän oli vallan rentoa tänään. No toisilla joo ja toisilla ei :D Aika homma saada kaksi innokasta ipanaa kävelemään nätisti vierekkäin ilman, että toinen pureskelee toisen korvaa tai jotain muuta vastaavaa... Mutta kyllä niitä nättejä ja rauhallisia hetkiäkin oli. Kiva, että pääsi taas lenkille toisten koirien kanssa, kun normaalisti mennään ihan yksin. :)




Muistan painaneeni kameran napin pohjaan sillai, että Lunalla oli vielä kaikki tassut maassa...
Sunnuntaina tultiin taas Tampereelle ja maanantaina mentiin kouluun. Tässähän tämäkin viikko on mennyt, mutta siitä, ja muutamasta hauskasta sattumuksesta, lisää taas myöhemmin, ettei tule kaikkea kerralla...


Huomenna aamulla mennään moikkaamaan kasvattajaa ja katsotaan ainakin, että voiskos noille korville tehdä jotakin. Yritetään edes, jos ne jäis sillai kun kuuluukin. Illalla ehkä vielä mennään koirapuistoilemaan Rommin kanssa ja sunnuntaina vihdoin toista, ja todennäköisesti viimeistä, kertaa sinne vauvaryhmään. Koitan kantaa kameraa mukana joka paikassa, katsotaan millaista materiaalia saadaan julkaistavaksi tänne, sillä ainakin akku on nyt taas täynnä virtaa. Ihanaa viikonloppua kaikille!

9.9.2013

Viikko kolmekuus, osa 1

Viime viikolla Lunan ei tarvinnut paljoakaan olla yksin, sillä usein Aleksin loppuu koulu jo silloin kun mun vasta alkaa tai päinvastoin. Pisin yksinolo taisi tulla torstaina ja sekin kesti vain noin kolme tuntia. Sanoinko joskus, että Luna ei oo tehnyt oikein mitään tuhoja yksinollessaan tai muutenkaan? No nyt on purtu yksien ulkohousujen kuminauha poikki, kaluttu kengännauhoja, revitty yksistä mun balleriinoista sisäpohjat irti ja yritetty rei'ittää pyykkikoria... Okei pieniä juttuja (onneksi!), mutta kyllä mua vähän nuo sisäpohjat ja pyykkikori silti harmittaa. Täytyy vaan ajatella, että parempi sitä noin viidentoista euron pyykkikoria on pureskella, kuin monen sadan euron sohvaa, vaikkapa noin esimerkiksi. :)


Tapahtumarikas viikko oli kaikin puolin, tosin maanantaina ja tiistaina törmäiltiin vain lenkeillä uusiin koirakavereihin. Keskiviikkona ja torstaina tuli mun pari kaveria käymään, jotka oli Lunalle vielä ihan uusia tuttuja. Kivaa kommenttia tuli molemmilta Lunasta, on se hieno ja söpö ja sitä rataa - niinhän se onkin :) Torstaina vaihtuivat myös viikonlopun koirapuisto- ja vauvaryhmäsuunnitelmat Euraan lähtemiseksi. Täytyykin ostaa taas Aleksille taskuunmahtuva pieni ja ohut kalenteri, jotta se pysyy kärryillä omista menoistaan tänäkin syksynä :D Viikonlopusta lisää alempana, sillä palaan nyt vielä keskiviikkoon, joka taisi Lunan (ja myös mun) puolesta olla se kaikkein jännin päivä tällä kertaa.


Keskiviikkoaamu meni ihanasti, nopean aamupissareissun (klo 7) ja syömisen jälkeen palattiin takaisin nukkumaan ja Lunakin rauhoittui ja nukahti nopeasti uudelleen. Kummallakaan meistä ei ollut siis aikaisin aamulla mitään, ennen kuin Aleksin kello soi joskus kymmenen jälkeen, joten nukuimme pitkään ja lenkille lähdettiin sitten vasta yhdentoista tienoilla. Lenkistä ensimmäiset kaksi kolmasosaa meni tosi nätisti, Luna seurasi nätisti ja vähän haisteli aina jossain jotakin pienen hetken verran, kunnes se haistoi tienreunasta pari makkaranpalaa (oletin näin sen vilahduksen perusteella, minkä kerkesin näkemään) ja nielas ne sit jo ennen kuin ehdin ottamaan koiran kainalooni ja tyhjentämään sen suuta. Voi että kun mua harmitti! Heti iski tietysti epäilys, että oliko ne nyt niitä myrkkymakkaroita, joita on uutisoitu Tampereelta, ja ihan Hervannastakin, löytyneen viime viikkoina. Siitä sitten vaan pienen pohdinnan jälkeen varaamaan aikaa eläinlääkärille. En mä ois pystyny nukkumaan moneen yöhön, kun oisin vaan miettinyt, että oliko niissä jotain ylimääräistä! Matkapahoinvoinnin vuoksi kotona syödyt ruuat tulivat ulos jo automatkalla keskustaan ja ne keräsinkin mukana olleeseen kakkapussiin, jotta lääkäri saa ne halutessaan tarkastaa. Tästä löytyi jokin epäilyttävä oranssi möykky normaalin ruuan lisäksi, joten lääkäri oli sitä mieltä, että on se paras vaan oksennuttaa vielä. Oksetuspiikki tehosi pian ja tavaraa alkoi tulla ulos. Pienen määrän eläinlääkärin luona syödyn potilasruuan lisäksi ulos tuli mahanesteitä ja kaksi makkarankuorta. Muuta ei löytynyt - onneksi. Kamala sitä pienen oksentelua ja tärinää/vapinaa oli seurata ennen pahoinvointilääkkeen tehoamista, mutta nyt pystyi olemaan kuitenkin jo lähes satavarma siitä, ettei makkaroissa ollut mitään ylimääräistä mukana. Loppuilta käskettiin ottaa rauhallisesti, ja niin yritettiin tehdä. Lunalla tosin oli hetken unien jälkeen jo ihan reilusti energiaa, mutta lenkille ei sitten enää lähdetty.


Kertokaa mulle, kuka ihme heittelee muuten vaan makkaranpaloja tonne tiensyrjiin??? Joo, en mä ymmärrä niitä myrkkymakkaroitakaan (ihan älytöntä touhua, josta tekijän pitäis joutua vastuuseen viattomia eläimiä myrkyttäessään - tässä en nyt enempää puutu siihen, sillä aiheesta vois kirjoittaa vaikka kokonaisen postauksen, niin paljon mua ne ärsyttää), mutta siinä on sentään joku pointti miksi niitä on missä on. Oonko mä vaan nykyhysteerinen, kun oletin, että sellainen myrkytetty ois just mein kohdalle sattunut, vai oliko tää eläinlääkärissä käynti ihan järkevältä kuulostava teko? Kertokaas mielipiteitä, miten itse olisitte reagoinu samanlaisessa tilanteessa ja mitä muita ajatuksia tää teissä herättää.


Kävin nyt tässä kirjoittamisen välissä läpi nuo viikonloppuna otetut kuvat ja niissä on julkaisukelpoisia sen verran, että taidankin säästää ne omaan postaukseensa, joka tulee sitten lähipäivinä :)

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

8.9.2013

Näitä Luna syö

Toive tuli jossain kohtaa Lunan ruokiin ja nameihin ja mahdolliseen nirsoiluun liittyen. Nyt siis näistä vähän lisätietoa kiinnostuneille ja varoituksen sana koirattomille ihmisille: tätä ei ehkä edes kannata aloittaa lukemaan, jos ei aihe kosketa tai kiinnosta mitenkään itseä. :)

Miksi ja mitä syö:
Aloitetaan noista "kunnon" ruuista, joita Luna on syönyt ja joita se nyt syö. Ruokien lähtökohtana oli paljolti ne neljä nappulasäkkiä, jotka kasvattajan luota saatiin mukaan. Kaksi pussia Royal Caninin ( jatkossa lyhenne RC) ja yksi pussi Golden Eaglen (GE) penturuokaa tuli siis kasvattajan puolesta (näitä Luna söi siis jo siellä) ja Musti&Mirrin mainosrepusta löytyi lisäksi vielä säkillinen Brit Care-merkkisiä (BC) nappuloita. Tähän asti ollaan siis laitettu Lunan ruokakuppiin fifty-fifty tuota RCtä ja GEtä, mutta nyt kun toinenkin noista RCn pusseista alkaa olla lähes tyhjä, tuli ajankohtaiseksi vaihtaa se pikkuhiljaa parin päivän mittaan tuohon Brit Careen, jolloin mennään puoliksi GEllä ja puoliksi BCllä. Nappuloita syödään siksi, koska niitä nyt noin reilusti saatiin mukaan, ja siksi, että itselläni on sellainen ajatus, että niistä nyt pennun pitäisi saada kaikki tarvitsemansa mineraalit, hivenaineet ja vitamiinit, joita se tarvitsee. Tällöin ajattelisin itse pääseväni sen verran helpommalla, ettei tarvitse alkaa laskea kotiruuista, lihoista tai muusta mitään ravinto- ja hiveainesisältöjä varmistaakseni, että kaikki se, mitä terve kasvu ja kehitys edellyttää, tulee saatua ruuista. Koska eri ruuissa on myös eri suhteessa kaikkia tarvittavia ainesosia, on mielestäni hyvä, että pentu saa myös useampaa eri ruokaa (mikäli ne vain sopivat mahalle eikä tule allergioita tms.!), jolloin vielä erityisesti tarpeellisten aineiden saanti erityisesti varmistuu ja monipuolistuu.

Brit Care Puppy lamb&rice, Golden Eagle Holistic Health Puppy Formula ja Royal Canin Mini Junior

Miten:
Aluksi tuntui, että toi RC ei oikein maistunut, vaan kuppiin jäi aina hieman sitä, mutta GE:tä ei ollenkaan. Noh, tulipa siinä tehtyä päätös, että jatketaan jatkossa sitten niillä kahdella muulla, kun vaan ensin saadaan olemassa olevat RC-pussit syötyä pois. Viikkojen kuluessa alkoi tuo RCkin maistua, mutta en nyt enää alkanut jo tehtyjä päätöksiä pyörtää, vaan jatketaan nyt tosiaan noilla kahdella muulla nappulamerkillä. Pikkuisen siis vielä joukossa on RCtä, mutta tuskin enää huomiseksikaan sitä riittää. Aluksi tosiaan kaikki nappulat oli turvotettuja, mutta pikkuhiljaa lisättiin kuivien osuutta ruuasta, koska Luna selvästi tykkää kuiviakin rouskuttaa. :) Nyt kappalemääräisesti kuivaa ja märkää menee lähes puolet ja puolet, vaikka märkää näyttääkin olevan paljon enemmän nappuloiden turvottua varmaankin kaksin- jollei kolminkertaisiksi.

Milloin:
8-viikkoinen Luna sai ruokaa neljä kertaa päivässä, siis aamulla, puolenpäivän jälkeen, iltapäivällä/alkuillasta ja illalla jonkin verran ennen nukkumaanmenoa. Muutama viikko sitten, oiskohan Luna ollut noin 12-viikkoinen, alettiin kokeilla, että riittäiskö kolme ruokailua päivässä. Kyllähän se riitti, sillä Luna alkoi heti syömään paremmin, koska nyt vähän ehti nälkäkin tulla ennen seuraavaa ateriaa. Ruuat annetaan nyt siis aamulla, päivällä ja illalla. Kaksi ensimmäistä ovat aika riippuvaisia omista lukujärjestyksistämme, mutta aamuruoka Lunalla on noin kello 7-8, päiväruoka 15-17 ja iltaruoka noin kymmeneltä. Tää toimii nyt tällä hetkellä aika hyvin, eikä omasta mielestäni ole vielä hetkeen syytä miettiä kahteen ruokailukertaan siirtymistä.

Ekstraa:
Pieninä lisukkeina on annettu keitettyä tai paistettua kananmunaa, jauhelihaa, raejuustoa tai piimää. Näitä ei siis tosiaan ole joka ruualla, vaan esim. kerran päivässä, eikä edes ihan joka päivä. Määrät ovat myös melko pieniä, esimerkiksi puolikas muna tai reilu ruokalusikallinen raejuustoa. Selvästi kyllä ne ateriat, joissa on jotain ylimääräistä joukossa, maistuvat myös muita aterioita paremmin :) Lisäksi on nyt myös melkein kaikkiin aterioihin viime päivinä lisätty tippa tai pari ruokaöljyä, koska on Lunan maha ollut vähän kovalla. Myös tuo ruokaöljy näyttää ihan maistuvan, sillä ne nappulat, jotka on sekoitettu öljyyn, uppoavat muita paremmin.

Ja ruuista siirrytään nirsoiluun. Luna tosiaan nykyään syö aika hyvin sitä, mitä annetaan. Pieniä maistiaisia ihan hassuistakin asioista on kokeiltu, jotkut menee nuoleskellen (nektariini, vispipuuron jämät lautaselta), toisia vaan haistetaan (kurkku, vesimeloni), mutta toisia päin ei varmasti enää katsotakaan tai ainakin niille irvistellään (vissy) :D Varsinaiset koirannamit/herkkupalat taitaa olla ainoita, joista kaikki ei todellakaan kelpaa. Namit, joita itse kutsuisin "kuiviksi" nameiksi, eivät uppoa, kun taas "kosteammat", esim. pihvitikkupalat, ovat suurinta herkkua ja niitä Luna lähinnä saakin nameina ja palkkioina. Itse en tätä koe ongelmaksi, sillä vaikka noissa "kosteissa" nameissa on todennäköisesti myös hieman enemmän energiaa, ei se haittaa, koska Luna on aika hennossa kunnossa ja ylimääräistä painoa sillä ei todellakaan ole. "Kosteissa" nameissa on vain se ongelma, että ne täytyy noin viikon sisällä syödä (pussissa lukee kolmen päivän aikana), jottei pehmeistä ehdi tulla ihan kovia. Uutta pussia avatessa hämmästyy aina, kuinka helposti tuoreet saakaan palasiksi, kun avatussa pussissa olleet hieman sitkistyvät kuivuessaan. Alla kuvia niistä herkuista, joita Lunan namilaatikosta löytyy.(Edit: Eilen kokeilin ja kyllä ne kuivatkin välillä maistuu :) eli hiukan on nirsompia päiviä, jolloin ei kaikki maistu, mutta nekin menee sit hiukan nälkäisempinä hetkinä.)

Vasemmalla Natures:menun namipussi, joista kaikki maut (lamb, chicken ja beef-kuvassa) on todettu hyviksi. Keskellä Kiitos!-palapussi (miniluu-mix), joka tuli kasvattajalta Musti&Mirri-repussa. Oikealla StarSnack Wrapped Chicken-tikkupussi, joita on annettu järsittäväksi esimerkiksi silloin, kun Lunan on pitänyt jäädä yksin kotiin - ehdottoman herkullisia!

Oikealla porsaankorva, joka ei enempää selittelyjä kaipaakaan. Vasemmalla taas "sikari" tai "tukki", joka on ostettu pienestä eläinliikkeestä, enkä nyt juuri muista mitä se on, mutta jotain kovaa järsittävää kuitenkin (ehkä riisiä ja lammasta tms.). Aluksi tuntui, että Luna ei saa tästä mitään irti, mutta kun vauhtiin pääsi niin "tukki" katosi yllättävän nopeasti parempiin suihin.

Reunoilla Racinel Original Snacks pihvitikkupalat (makuina härkä&riista ja härkä&lammas), jotka ovat hyvin samansorttisia, kuin ylempänä olevat natures:menun namit ovat. Keskellä taas HauHaun pakastekuivatut herkut, makuna naudanmaksa&vihannes (muita ei vielä ole maistettu), jotka ovat ihan parhaita -makkaran jälkeen- piilotettuina talouspaperihylsyn sisään.

Vasemmalla mummulta saadut Best Friend Softies-makupalat, jotka maistuvat toisina päivinä, mutta toisina taas eivät ollenkaan. Nämä ja Kiitos!-palat itse luen "kuiviksi" nameiksi. Oikealla taas hammashuoltoon tarkoitettu Dental-purutikkupussi, joita olen vasta antanut noin kolmasosatikun kerrallaan.


Mein tosiaan suunnitelmat muuttui tän viikonlopun osalta vielä torstaina illalla, joten koirapuisto- ja vauvaryhmäjuttuja tuleekin vasta seuraavalla viikolla, kun ei niihin tapaamisiin nyt päästykään. Niiden sijaan otin Lunasta tänään auringonpaisteessa kuvia, joita tullee näkyville alkuviikosta. Loppuun vielä onnittelut 1-vuotiaalle Jakkelle!



...tästä kaikki alkoi noin 10 kk sitten:

©Terhi K.


Ja lopputulos on se, että meillä kotona on samaan aikaan jopa kolme koiraa. En tosiaan ois tätä uskonut vielä vuosi sitten, jos joku ois mulle niin väittänyt!

3.9.2013

Haaste

Muutama viikko sitten tuli täältä meille haaste, mutta jotenkin se unohtui, kunnes nyt tuli taas mieleen, kun mietin tulevia aiheita. Elikkäs tällaista tällä kerralla:

Haasteen säännöt
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään (/koirastaan).
2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää tehdä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa Lunasta:

1. Lempileluja ovat pallot ja skinneez-pehmolelut.
2. Luna innostuu aina leikkimään ja hyppimään, kun vaatteita puetaan päälle tai otetaan pois. Sama pyykkejä ripustettaessa. Lemppareimpia vaatekappaleita ovat housut, sukat ja Aleksin vanha lippalakki :D
3. Kulkee nätisti sekä flexissä että hihnassa, ja lähtee aina mielellään ulos ja lenkille.
4. Pelkää ohiajavia polkupyöriä.
5. Pelkää (kaukana) haukkuvia koiria ja herää siihen, vaikka nukkuu sisällä.
6. Lunalla on kirjava (söpö!) vatsanahka.
7. Jahtaa mielellään ötököitä, ulkona mitä vaan (linnutkin käy) ja sisällä ainakin kärpäsiä.
8. Istahtaa hämmästyessään.
9. Rakastaa makkaraa ja kananmunaa, mutta esim. nektariiniakin on kiva nuolla, se tosin ei mee paloina, kun taas viinirypäleet menee palloista.
10. Irvisti maistaessaan tipan vissyä. :D
11. Tykkää kantaa ulkona kiviä suussaan.


11 kysymystä haastajalta:

1. Tykkäätkö kissoista? - en oikeastaan ja vähän allerginenkin olen niille.
2. Lempibändi? - Ei mulla oo ikinä ollu lempparia, vaan oon aika kaikkiruokainen musiikin suhteen.
3. Bravuuriruokasi? - Ööm :D Kaikki herkut?! Kunnon nälän yllättäessä teen yleensä kuitenkin joko pastaa kinkku/kana-ananas-maissi-tmv.-kastikkeella, risottoa tai jauhelihakeittoa.
4. Tykkäätkö Ikean lihapullista? - En oo koskaan maistanut, joten en osaa sanoa!
5. Vesisade vai lumisade? - Hento kesäsade tai kunnon lumituisku. Syyssateista en tykkää, enkä rännästä.
6. Keräätkö koirankakat? - Tietty.
7. Minkä kirjan olet viimeksi lukenut? - Jonkun hömppäromaanin <3
8. Millaisista elokuvista tykkäät? - Romanttiset komediat ja "lastenanimaatiot" on aika kovia sanoja.
9. Mitä tykkäät eniten tehdä lemmikkisi kanssa? - Opettelua tää vielä on, kun Luna on noin pieni ja yhteistä aikaa takana vasta viikkoja, mutta kaikki yhteinen tekeminen on kivaa :)
10. Onko asunnossasi hiljaista nyt? - Ei, kun Aleksi leikkii Lunan kanssa :D
11. Paras ja huonoin luonteenpiirteesi? - Kiltteys (se on kumpaakin, tilanteesta riippuen)


11 kysymystä haastettaville:

1. Lempiammattisi lapsena?
2. Kuinka usein teillä siivotaan (koirankarvat pois)?
3. Kokeillaanko uusia ja jänniä ruokalajeja?
4. Mitkä huonekalut/tavarat valitsisit, jos olisi pakko valita kolme, ja jättää muut?
5. Lempi-iltapalasi?
6. Minne haluaisit matkustaa?
7. Kaupunki vai maaseutu?
8. Montaako blogia luet/seuraat säännöllisesti?
9. Minkä vuodenajan haluaisit muita pidemmäksi?
10. Millainen talvitakki on paras/hienoin/tarpeellisin?
11. Oletko nähnyt valkoisen suippopaprikan? :D




Pyydetty Lunan ruokia koskeva postaus on tuloillaan ja ehkä loppuviikosta on vihdoin julkaisukunnossakin... Parhaillaan vaan vaihdetaan just yhdestä ruuasta toiseen ja ajattelin kirjoittaa sen onnistumisesta vielä tuohon. Sunnuntaina mennään taas vauvaryhmäilemään ja lauantaina ois tarkoitus jälleen koirapuistoilla, jos ei nyt ihan kaatamalla sada.

Mulla on tosiaan nyt vähän ongelmia keksiä kirjoittamisen arvoisia aiheita, kun ei tässä arjessa nyt kauheasti tapahdu. Eli laittakaahan taas toiveita ja ideoita tulemaan, vaikka koira-arjen ulkopuoleltakin, niin saadaan tänne jotain järjellistä sisältöä silloin tällöin! :)