Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toive. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toive. Näytä kaikki tekstit

8.9.2013

Näitä Luna syö

Toive tuli jossain kohtaa Lunan ruokiin ja nameihin ja mahdolliseen nirsoiluun liittyen. Nyt siis näistä vähän lisätietoa kiinnostuneille ja varoituksen sana koirattomille ihmisille: tätä ei ehkä edes kannata aloittaa lukemaan, jos ei aihe kosketa tai kiinnosta mitenkään itseä. :)

Miksi ja mitä syö:
Aloitetaan noista "kunnon" ruuista, joita Luna on syönyt ja joita se nyt syö. Ruokien lähtökohtana oli paljolti ne neljä nappulasäkkiä, jotka kasvattajan luota saatiin mukaan. Kaksi pussia Royal Caninin ( jatkossa lyhenne RC) ja yksi pussi Golden Eaglen (GE) penturuokaa tuli siis kasvattajan puolesta (näitä Luna söi siis jo siellä) ja Musti&Mirrin mainosrepusta löytyi lisäksi vielä säkillinen Brit Care-merkkisiä (BC) nappuloita. Tähän asti ollaan siis laitettu Lunan ruokakuppiin fifty-fifty tuota RCtä ja GEtä, mutta nyt kun toinenkin noista RCn pusseista alkaa olla lähes tyhjä, tuli ajankohtaiseksi vaihtaa se pikkuhiljaa parin päivän mittaan tuohon Brit Careen, jolloin mennään puoliksi GEllä ja puoliksi BCllä. Nappuloita syödään siksi, koska niitä nyt noin reilusti saatiin mukaan, ja siksi, että itselläni on sellainen ajatus, että niistä nyt pennun pitäisi saada kaikki tarvitsemansa mineraalit, hivenaineet ja vitamiinit, joita se tarvitsee. Tällöin ajattelisin itse pääseväni sen verran helpommalla, ettei tarvitse alkaa laskea kotiruuista, lihoista tai muusta mitään ravinto- ja hiveainesisältöjä varmistaakseni, että kaikki se, mitä terve kasvu ja kehitys edellyttää, tulee saatua ruuista. Koska eri ruuissa on myös eri suhteessa kaikkia tarvittavia ainesosia, on mielestäni hyvä, että pentu saa myös useampaa eri ruokaa (mikäli ne vain sopivat mahalle eikä tule allergioita tms.!), jolloin vielä erityisesti tarpeellisten aineiden saanti erityisesti varmistuu ja monipuolistuu.

Brit Care Puppy lamb&rice, Golden Eagle Holistic Health Puppy Formula ja Royal Canin Mini Junior

Miten:
Aluksi tuntui, että toi RC ei oikein maistunut, vaan kuppiin jäi aina hieman sitä, mutta GE:tä ei ollenkaan. Noh, tulipa siinä tehtyä päätös, että jatketaan jatkossa sitten niillä kahdella muulla, kun vaan ensin saadaan olemassa olevat RC-pussit syötyä pois. Viikkojen kuluessa alkoi tuo RCkin maistua, mutta en nyt enää alkanut jo tehtyjä päätöksiä pyörtää, vaan jatketaan nyt tosiaan noilla kahdella muulla nappulamerkillä. Pikkuisen siis vielä joukossa on RCtä, mutta tuskin enää huomiseksikaan sitä riittää. Aluksi tosiaan kaikki nappulat oli turvotettuja, mutta pikkuhiljaa lisättiin kuivien osuutta ruuasta, koska Luna selvästi tykkää kuiviakin rouskuttaa. :) Nyt kappalemääräisesti kuivaa ja märkää menee lähes puolet ja puolet, vaikka märkää näyttääkin olevan paljon enemmän nappuloiden turvottua varmaankin kaksin- jollei kolminkertaisiksi.

Milloin:
8-viikkoinen Luna sai ruokaa neljä kertaa päivässä, siis aamulla, puolenpäivän jälkeen, iltapäivällä/alkuillasta ja illalla jonkin verran ennen nukkumaanmenoa. Muutama viikko sitten, oiskohan Luna ollut noin 12-viikkoinen, alettiin kokeilla, että riittäiskö kolme ruokailua päivässä. Kyllähän se riitti, sillä Luna alkoi heti syömään paremmin, koska nyt vähän ehti nälkäkin tulla ennen seuraavaa ateriaa. Ruuat annetaan nyt siis aamulla, päivällä ja illalla. Kaksi ensimmäistä ovat aika riippuvaisia omista lukujärjestyksistämme, mutta aamuruoka Lunalla on noin kello 7-8, päiväruoka 15-17 ja iltaruoka noin kymmeneltä. Tää toimii nyt tällä hetkellä aika hyvin, eikä omasta mielestäni ole vielä hetkeen syytä miettiä kahteen ruokailukertaan siirtymistä.

Ekstraa:
Pieninä lisukkeina on annettu keitettyä tai paistettua kananmunaa, jauhelihaa, raejuustoa tai piimää. Näitä ei siis tosiaan ole joka ruualla, vaan esim. kerran päivässä, eikä edes ihan joka päivä. Määrät ovat myös melko pieniä, esimerkiksi puolikas muna tai reilu ruokalusikallinen raejuustoa. Selvästi kyllä ne ateriat, joissa on jotain ylimääräistä joukossa, maistuvat myös muita aterioita paremmin :) Lisäksi on nyt myös melkein kaikkiin aterioihin viime päivinä lisätty tippa tai pari ruokaöljyä, koska on Lunan maha ollut vähän kovalla. Myös tuo ruokaöljy näyttää ihan maistuvan, sillä ne nappulat, jotka on sekoitettu öljyyn, uppoavat muita paremmin.

Ja ruuista siirrytään nirsoiluun. Luna tosiaan nykyään syö aika hyvin sitä, mitä annetaan. Pieniä maistiaisia ihan hassuistakin asioista on kokeiltu, jotkut menee nuoleskellen (nektariini, vispipuuron jämät lautaselta), toisia vaan haistetaan (kurkku, vesimeloni), mutta toisia päin ei varmasti enää katsotakaan tai ainakin niille irvistellään (vissy) :D Varsinaiset koirannamit/herkkupalat taitaa olla ainoita, joista kaikki ei todellakaan kelpaa. Namit, joita itse kutsuisin "kuiviksi" nameiksi, eivät uppoa, kun taas "kosteammat", esim. pihvitikkupalat, ovat suurinta herkkua ja niitä Luna lähinnä saakin nameina ja palkkioina. Itse en tätä koe ongelmaksi, sillä vaikka noissa "kosteissa" nameissa on todennäköisesti myös hieman enemmän energiaa, ei se haittaa, koska Luna on aika hennossa kunnossa ja ylimääräistä painoa sillä ei todellakaan ole. "Kosteissa" nameissa on vain se ongelma, että ne täytyy noin viikon sisällä syödä (pussissa lukee kolmen päivän aikana), jottei pehmeistä ehdi tulla ihan kovia. Uutta pussia avatessa hämmästyy aina, kuinka helposti tuoreet saakaan palasiksi, kun avatussa pussissa olleet hieman sitkistyvät kuivuessaan. Alla kuvia niistä herkuista, joita Lunan namilaatikosta löytyy.(Edit: Eilen kokeilin ja kyllä ne kuivatkin välillä maistuu :) eli hiukan on nirsompia päiviä, jolloin ei kaikki maistu, mutta nekin menee sit hiukan nälkäisempinä hetkinä.)

Vasemmalla Natures:menun namipussi, joista kaikki maut (lamb, chicken ja beef-kuvassa) on todettu hyviksi. Keskellä Kiitos!-palapussi (miniluu-mix), joka tuli kasvattajalta Musti&Mirri-repussa. Oikealla StarSnack Wrapped Chicken-tikkupussi, joita on annettu järsittäväksi esimerkiksi silloin, kun Lunan on pitänyt jäädä yksin kotiin - ehdottoman herkullisia!

Oikealla porsaankorva, joka ei enempää selittelyjä kaipaakaan. Vasemmalla taas "sikari" tai "tukki", joka on ostettu pienestä eläinliikkeestä, enkä nyt juuri muista mitä se on, mutta jotain kovaa järsittävää kuitenkin (ehkä riisiä ja lammasta tms.). Aluksi tuntui, että Luna ei saa tästä mitään irti, mutta kun vauhtiin pääsi niin "tukki" katosi yllättävän nopeasti parempiin suihin.

Reunoilla Racinel Original Snacks pihvitikkupalat (makuina härkä&riista ja härkä&lammas), jotka ovat hyvin samansorttisia, kuin ylempänä olevat natures:menun namit ovat. Keskellä taas HauHaun pakastekuivatut herkut, makuna naudanmaksa&vihannes (muita ei vielä ole maistettu), jotka ovat ihan parhaita -makkaran jälkeen- piilotettuina talouspaperihylsyn sisään.

Vasemmalla mummulta saadut Best Friend Softies-makupalat, jotka maistuvat toisina päivinä, mutta toisina taas eivät ollenkaan. Nämä ja Kiitos!-palat itse luen "kuiviksi" nameiksi. Oikealla taas hammashuoltoon tarkoitettu Dental-purutikkupussi, joita olen vasta antanut noin kolmasosatikun kerrallaan.


Mein tosiaan suunnitelmat muuttui tän viikonlopun osalta vielä torstaina illalla, joten koirapuisto- ja vauvaryhmäjuttuja tuleekin vasta seuraavalla viikolla, kun ei niihin tapaamisiin nyt päästykään. Niiden sijaan otin Lunasta tänään auringonpaisteessa kuvia, joita tullee näkyville alkuviikosta. Loppuun vielä onnittelut 1-vuotiaalle Jakkelle!



...tästä kaikki alkoi noin 10 kk sitten:

©Terhi K.


Ja lopputulos on se, että meillä kotona on samaan aikaan jopa kolme koiraa. En tosiaan ois tätä uskonut vielä vuosi sitten, jos joku ois mulle niin väittänyt!

15.8.2013

Toiveita: "miten löytää sopiva koira" ja "koiravakuutukset"

Aiemmin täällä pyysin blogin sisältöön liittyviä toiveita/kommentteja ja niitä vähän sainkin. :) Kuvakoon suureneminen oli ehkä se parhaiten huomattavissa oleva toteutunut toive ja siitäkin tuli ihan hyvää palautetta teiltä :) Nyt ajattelin kirjoitella vielä asioista, joita samalla ehdotettiin postausaiheiksi: ensiksi koiran etsintäprosessista tarkemmin ja sitten vielä mun mietteitä noista vakuutusasioista.

Elikkäs: pennun etsinnästä on lyhyesti jo kesäkuussa kirjoitetussa postauksessa, mutta koitan tähän nyt saada vielä asiaa vähän eri näkökulmista ja vastauksia kysymyksiin:  (1) "Miten päädyit tähän rotuun?", (2) "Oliko sopiva koira vaikea löytää ja jouduitko odottamaan sitä kauan?", (3) "Oliko koira kallis?", (4) "Harkitsitko edes aikuisen koiran ottoa vai oliko pentu ihan ehdoton?", (5) "Entä sama juttu ei-rotukoiran suhteen?"

Torkut ihan ässänä.

(1): Rotupäätös ei ollut mitenkään helppo. Oltiin tosiaan poikaystäväni kanssa aika eri linjoilla, kun ensimmäisiä kertoja alettiin asiasta puhua. Itse halusin ehdottomasti koiran, joka ei ole liian suuri eikä turkki liian työläs hoitaa, kun taas Aleksi oli huskyn tms isomman kannalla. Asioiden selviäminen lähti siitä, että aloin selata kaikenlaisia koiranmyynti-ilmoituksia ja aina, kun löysin jonkun sellaisen, jota itse olisin voinut ajatella, näytin ilmoitusta/kuvaa Aleksille ja kysyin mielipidettä. Noh, milloin koira oli liian kiharakarvainen tai liian pitkäkarvainen tai liian pieni/rottamainen tai muuta. Tuntui ettei mikään kelvannut. Tätä ilmoitusten selaamista ja keskustelua jatkettiin alkutalvesta aina noin vappuun asti. Koska huskyn ottaminen kerrostaloon ei mielestäni ole mitenkään järkevää, piti saada mielipiteitä, joita ei ihan hevillä aina irronnut. Muutaman hermostumisen (ja "älä nyt taas aloita", "me puhuttiin tästä jo" -kommenttien) jälkeen tuli jonkinlaista myöntymistä tipsujen tai shelttien suuntaan, jollaisia molempia on kotona joskus ollut. Tästä tyytyväisenä aloin paremmin miettiä ja tutkia asiaa näiden kahden rodun välillä. Aika pian tulin itse kuitenkin siihen tulokseen että tipsut (niin siis tiibetinspanielit) eivät ole oma juttuni, vaan sheltti kuulosti luonteensa, kokonsa ja kaikinpuolin muutenkin enemmän omalta näistä kahdesta. Viikkojen aikana perehdyin rotuun paremmin: lueskelin vähän kaikkea, mitä netistä löysin (keskustelupalstoja, blogeja, liityin Facebookissa Shetlanninlammaskoira-ryhmään jne.). Aloin koko ajan pitää rodusta enemmän ja enemmän, joten sitten olikin jo aika alkaa etsiä kasvattajia. (Katso myös: uusi (shelttien) pentuopas, joka käsittääkseni on toistaiseksi saatavilla vain nettiversiona.)

Kysymyksiä rotua miettivälle:
  • Kuinka paljon liikuntaa tai muita aktiviteetteja pystyt tarjoamaan koiralle suhteessa koiran vaatimaan liikuntamäärään? Onko asunnossasi pihaa tms. jonne koiran voi päästää vouhottamaan?
  • Kuinka paljon haluat kuluttaa aikaa/rahaa turkinhoitoon?
  • Mitä haluat harrastaa koiran kanssa?
  • Eihän rodulla ole mitään vakavia sairauksia?
  • Onko koolla väliä? ( :D ) Entä ulkonäöllä muuten?
  • Oletteko koko perhe sitä mieltä, että valittu rotu on sopiva? (Mielestäni ei ole hyvä, jos myöhemmin alkaa joku muistuttamaan, että "sähän tollaisen halusit, huolehdi nyt sitten siitä" tms. vaan asiat on hyvä sopia jo etukäteen.)
  • ...

(2): Meidän tapauksessa "sopiva koira" oli terveistä vanhemmista terve trikki- tai soopelipentu, eli vaatimuksia ei kovasti ollut, joten "sopivan" löytymiselle ei juuri ollut esteitä. Väristä tosiaan oltiin molemmat samaa mieltä, eli blue merle-väriset eivät juuri kummankaan silmää miellyttäneet, mutta muuten ei niin väliä ollut. Rotujärjestön sivuilta tosiaan aloin etsiä kasvattajia, joilla olisi nettisivuillaan ilmoitusta tulevista pentueista. Näitä löytyi muutama ja kaikkiin siedettävän matkan päässä oleviin otin yhteyttä ja kyselin varaustilannetta. Alunperinhän pennun piti tulla vasta näillä tienoin juuri ennen koulun alkua, mutta sattumien kautta ollaankin nyt lomailtu jo kuukauden päivät yhdessä palleron kanssa, jolla on sama syntymäpäivä, kuin itselläni. Eli ei odotettu pentua kauaakaan, sillä se syntyi samoihin aikoihin, kun sitä kyselin (kun alkoi näyttää siltä että itsellä on loma- eikä työkesä edessä). Varsinaista odotusaikaa oli oikeastaan vain reilun kuukauden verran kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoleen väliin - vähän kävi tuurikin tämän kanssa. Ensimmäistä kertaa, kun pentua oltiin katsomassa, nähtiin myös sen emo, joka vaikutti myös kaikin puolin fiksulta koiralta - se tuli moikkaamaan meitä vieraitakin ja katsoi pentujen perään niiden vaeltaessa ympäri lattiaa.

Neuvoja sopivaa koiraa mietittäessä
  • edellä esitetyt kysymykset rotuun liittyen täytyy olla selvillä
  • terveystilanne, esim. tarkistetut vanhemmat ja mahd. muutkin sukulaiset
  • väri tai muut mahdolliset ulkomuodolliset asiat ja sellaisen pennun "saatavuus" - jos haluaa tietynlaisen, esim. trikin, jolla on valkoista ympäri kaulan, saattaa aikaa pennun löytämiseen kulua enemmän
  • ikä (pentu vai aikuinen)
  • käyttötarkoitus
  • kasvattaja, jonka kanssa tulee toimeen
  • ...


(3): Kyllä, koira oli kallis. Tai mihin sen suhteuttaa. Kahdelle opiskelijalle tuo 1200 € on kyllä aika paljon, mutta jos molemmat olisimme jo vakituisesti töissä, en pitäisi sitä kovinkaan kalliina. Itse kuitenkin arvostan sitä, että kasvattajalta varmasti saa tukea ja neuvoja tarvittaessa ja hän on myös huolehtinut pennun ja muiden koiriensa terveystarkastuksista ja muusta. Sheltti alkaa myös olla rotu, jonka sisällä tarkastettuja koiria alkaa olla mukavasti, sekin varmasti nostaa hintoja. Myös kannattaa huomioida, ettei ota koiraa paikasta, jota vähänkään epäilee.

Rahaa kuluu hankinnan lisäksi
  • rokotuksiin
  • ruokaan (iso koira syö pientä enemmän!)
  • kaikkiin muihin tarvikkeisiin (lelut, peti, jne.), jos ei mistään ilmaiseksi onnistu saamaan
  • ehkä lääkkeisiin ja "ylimääräisiin" eläinlääkärikäynteihin (tapaturmat tms.)
  • ...

(4): Harkitsin aikuista koiraa, joo, mutta en kovin pitkään. Pentuajassa on kuitenkin jotain ainutlaatuista - opit tuntemaan koiran heti sen pienine oikkuineen ja ihanuuksineen :) myös opiskelijana olemisessa on se hyvä puoli, että pennun ei toistaiseksi tarvitse pitkiä päiviä olla yksin. Nytkin, kun vihdoin sain kurssivalinnat tehtyä, näyttää lukujärjestys ihan mukavalta ainakin ensimmäiset 6-7 viikkoa. Kerrallaan yksinoloa tulee korkeintaan noin neljän tunnin pätkissä. Aikuisessa koirassa on tietysti puolensa, ainakin jos on kiireisempi ihminen, mutta miksi ottaa koiraa, jos ei ole kotona koskaan? Tietysti, jos on vain epävarma, että ei osaisi pentua kouluttaa, on aikuinen jo jossain määrin peruskoulutettu koira varmasti mukavampi ratkaisu. Aikuista koiraa, jota ei ole koulutettu ollenkaan tai jolla on suurempia käytöshäiriöitä, en edes harkitsisi.

(5): Alkuun tosiaan, kuten (1)-kohdassa jo sanoinkin, katsoinkin lähinnä sekarotuisia, mutta molemmille kelpaavaa yhdistelmää ei millään löytynyt. Itse olisin esimerkiksi pienehköstä villakoiramixistä tykännyt, mutta se oli taas ehdoton ei toisesta suunnasta. Sekarotuisesta ei myöskään voi tietää, mitä sairauksia sille saattaa tulla (vaikka voi olla tosi tervekin hyvällä tuurilla), mutta toisaalta sekarotuinen on varmasti ainutlaatuinen kokonaisuutensa - ei tule toista samanlaista pakkausta vastaan! :)  (aina ulkonäön ja "puhdasrotuisuuden" edelle menee kuitenkin koiran terveys, täällä ihan mielenkiintoista keskustelua aiheesta, huom. kommentit "tavallisten pulliaisten" mielipiteitä, mutta ihan ajatuksia herättäviä (:  )

Annettiin Lunalle järsittäväksi yksi grillikyljen luu, kun itse ensin revittiin parhaat palat - ja valvottiin ettei lähteny mitään teräviä paloja irti, enemmän tuo nuoleskeluksi tais mennä :)




Niin ja sitten vielä se vakuutusasia. Nämä ovat nyt ihan omia mielipiteitäni, ei mitään sen kummempaa tietoa. Eli Lunalla ei ainakaan vielä ole vakuutusta. Itse olisin sen ottamisen kannalla, mutta Aleksi ei niinkään. Hänestä on turha maksaa ainakin toistasataa vuodessa plus omavastuut tarvittaessa, jos mitään ei satukaan, mutta itse taas ajattelen, että jos jotain sattuisikin (onhan kyseessä kuitenkin hentorakenteinen pikkukoira), niin olisihan se hyvä olla olemassa. Mutta. Niih. Ei sitä tiedä.

Jos vakuutus vielä otetaan, otetaan se seuraavan kuukauden sisällä, eli ennen kuin täyttää 4 kk ja todennäköisesti Tapiolasta. Siellä vakuutus ei lopu ennen kuin koira täyttää 10, vaan on voimassa niin kauan kuin koira on hengissä. Toiseksi kennelliiton jäsenenä Tapiolan vakuutuksesta saa myös pienen alennuksen. Tarkoitus olisi otettaessa ottaa todennäköisesti vain eläinlääkärikuluvakuutus, ei kaikkia mahdollisia turvia. Katsotaan kuinka käy... Päästäänkö asiasta yksimielisyyteen lähiviikkoina (: Tietysti kannattaisi vertailla muidenkin vakuutuksia, niiden hintoja ja korvattavia asioita.


Minkäslaisia toiveita sitten seuraavaksi olisi? Tai kommentteja yllä oleviin. Antaa tulla mitä vaan keksitte, kiva kun ei aina tarvii ite miettiä aiheita ja tulee varmaan vähän monipuolisempia juttujakin, jos sais teiltä uusia ideoita! :)

Edessä viikonloppu, toivotaan ettei sada ihan jokaisena päivänä!

7.8.2013

Päiväohjelmaa ja unikuvia

Toivottiin postausta Lunan päivärytmistä, joten tässä sitä ihanilla nukkumiskuvilla (otettu parin viime vkon aikana) väritettynä.


Tällai, kun itse olen lomalla, niin päivärytmi on meillä vähän häilyvä käsite... Syksyllä koulujen alkaessa saattaa tähän tulla enemmän järkeä (tai sitten ei, jos itsellä on koulua tosi vähän, kuten olen suunnitellut, kun pitäisi tosiaan kandikin kirjoittaa vihdoin... :D ). Toki ruuat pyritään antamaan mahdollisimman säännöllisesti, mutta muuten mennään vähän päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä milloinkin tehdään.


Mutta siis: nyt on pari yötä nukuttu tosi hyvin ja aamu on alkanut 8-9, jolloin itse herätessäni koetan pukea vaatteet päälle nopeasti ja lähteä Lunan kanssa ulos, jotta se saa hoidettua asiansa sinne eikä ehdi päästää sisälle. Sitten annetaan ruoka: sopiva määrä nappuloita turvotettuna. Ruuan jälkeen leikitään, ulkona tai sisällä säästä riippuen, ja käydään taas asioilla hetken päästä. Ihan heti ruuan jälkeen ei ole ollut tarvetta päästä ulos, mutta yleensä noin puolen tai viimeistään yhden tunnin päästä on huomannut Lunan alkavan etsiä pissapaikkaa, jolloin taas nopeasti kengät jalkaan ja ulos. Siinä ennen puoltapäivää otetaan yleensä ensimmäiset torkut, jotka kestävät välillä jopa pari tuntia.


Sitten, herätyksen jälkeen, noin klo 13-14, käydään taas ihan heti ulkona ja annetaan ruokaa: turvotettuja nappuloita ja ehkä lisäksi pikkuisen kypsää jauhelihaa tai paistetun/keitetyn kanamunan puolikas, jolloin pitää hiukan huomata laittaa vähemmän nappuloita. :) Sitten taas leikitään ja tarvittaessa käydään asioilla ja muutaman sadan metrin - noin puolen kilsan rauhallisella lenkillä, jollei ole ihan kamalan kuuma. Kuumina päivinä on mukavampi lähteä lenkille illemmalla, kun ilma on hieman jo viilentynyt. Lenkin jälkeen kellosta riippuen joko ensin torkutaan ja sitten syödään, tai syödään ensin ja mennään sitten maha täynnä nukkumaan. Tämä ruoka on siis noin 17-18 aikoihin ja nappuloiden lisäksi menee pikkuisen piimää tai raejuustoa.


Heräämisen tai ruuan jälkeen iltaa kulutetaan mm.leikkien ja torkahdellen. Varsinainen iltapala on noin klo 22, jonka jälkeen vielä tunti tai kaksi vietetään aikaa yhdessä ennen nukkumaanmenoa. Luna nukahtaa kunnolla viimeistään puolen yön aikoihin, joka sopii itselle, kun yleensä en osaa itse ainakaan tuota aiemmin mennä nukkumaan, vaikka välillä tarvetta olisikin...


Sitten vielä jotain ihan muuta asiaa. Elikkäs mein ipana täyttää tänään jo 11 vkoa (!) ja madotus on edessä tuossa iltapäivän aikana, koska varasin tänään ajan ensimmäiseen rokotukseen. Sinne mennään tasan viikon kuluttua, elikkäs 12-viikkois päivänä ja madotuksethan tulee tehdä aina noin viikkoa ennen.


Korvat on kanssa noussu pystyyn kuluneen viikon aikana, kuten kuvista näkyy. Harkinnassa on, jospa niille jaksais jotakin tehdä, että jos saatais mein söpöt kärjestä alas taittuneet korvat takaisin... Suloiset noikin on, mutta tarttis sitä nyt ainakin yrittää, ettei jälkeenpäin harmita. :)


 Seuraavana tullee kuvapläjäys eräästä hellepäivän illasta, kun käytiin Lunan kanssa vähän järven rannalla - ei kastumassa, vaan ihailemassa mahtavaa auringonlaskua. Nam.

1.8.2013

Luna 10 vkoa

Eilen tuli tolla mein neidillä tosiaan 10 viikkoa ikää täyteen. Siitä yhdessä ollaan seikkailtu noin kaksi ja puoli viikkoa. Ikään liittyviä menoja on madotus ensi viikolla ja sitten parin viikon päähän pitäisi varata aika eläinlääkärille ensimmäisiin rokotuksiin. Rokotusten jälkeen uskaltaakin sitten jo paremmin lähteä vaikkapa seikkailemaan paikoille, joissa koiria on enemmän.

Tämän postauksen kuvat on otettu parina viime päivänä, ja toiveen mukaisesti kokeillaan nyt miltä hieman aiempaa isommat kuvat teistä tuntuvat! Kuvien suurentamisen myötä piti myös tekstialuetta vähän leventää, jotteivät kuvat hyppää typerästi sen reunojen ulkopuolelle. Näistä molemmista (kuvista ja leveydestä) kanssa palautetta tulemaan kommenttiboksiin :)

Aloitetaan kuvapläjäys parhaalla tallentuneella 10-viikkoisposeerauksella, joka kamerasta löytyy. Virtaa oli eilen (keskiviikkona) taas niin paljon, ettei kauaa maltettu paikallaan pysyä, joten oli aika haastellista saada hyviä kuvia :D itseasiassa varmaan 75% meni eilen illalla noita kuvia läpikäydessä roskakoriin kun tarkennukset eivät pysyneet koiran perässä, koira ehti pois kuvasta tai muuta vastaavaa...

Tasan 10 vkoa

Tiistaina oltiin taas moikkaamassa Nelli-tipsua. Luna oli vähän turhan kiinnostunut toisen flexin narusta, ja koitti olla mukana taluttamassa toista.


Ilmeellä: "Onko pakko hei? Riittäis jo..."
Lenkillä tienvarresta löytyi niin nättejä päivänkakkaroita, että oli yksi ihan pakko poimia mukaan ja haistella sitä...


...sekä kiinnittää se pantaan. Söpöä, eikö? :)



Pienen lenkin (ehkä 300 metriä?) jälkeen oltiin nääääin väsyneitä. Sohvalla oli kyllä hyvä köllötellä!


Tässä taas puolestaan jo edellisessä postauksessa nähty pehmokoira ja Luna häijy-silmineen


Jonain iltana venyteltiin vähän norsun häntää :D Hirmuisen suloinen vaaleanpunainen pehmonorsu vingulla, mutta suosikki järsimiskohta on tuo häntä...


Pikkuserkkuni puolestaan käydessään toivat tuollaisen mustekalan näköisen lelun, johon on ainakin kiva sotkeutua :) (tämä tulee paremmin näkyville seur. tavarapostauksessa)


"Oonko hei ihan vähän söpö ja herttaisen näköinen?"
Pallot on kova sana yhä ja vielä. Tennispallotkin pysyy jo hyvin suussa, niiden perässä on kiva juosta ja pomppia.




Vähän täytyy ohiajavia autoja ja polkupyöriäkin välillä vahtia. Jos ei toiselta portilta näy äänenaiheuttajaa, juostiin häntä heiluen aitauksen toiseen päähän katsomaan.



Käytiin tarkastamassa mitä ötököitä kuusten oksilta löytyy. Neljällä jalalla seisoessa ei millään ylettyny ihan tarpeeksi ylös.


Vähän piti hämähäkkejä ettiä pyykkitelineenkin koloistakin. Tästä on melkoinen mangusti tullu, kun tuntuu että se seisoo jatkuvasti vaan takajaloillaan.



Tässähän nämä tällä kertaa. Vaatimattomasti kaksi postausta tänään :) On se hyvä joskus olla ahkera - vielä kun jaksaisi kiinnostua koulutöistäkin... :D