11.11.2016

Luna-aksa etenee!

Mua naurattaa aina käyttää termiä Luna-agility, mutta siinä on jotain sellaista, että kyllä se vaatii ihan oman terminsä. Dinan kanssa yritetään tehdä ns. normaalia agilitya, mutta Lunan kanssa se vaan on Luna-aksaa :D Luna-agilitykin etenee! Sehän on se pääpointti, eikö vain?

Luna pääsi alkusyksystä kisaturistiksi ja Dinan seuraneidiksi Tamskin kisoihin

Kepit nyt on ihan omasta laiskuudesta kiinni, se projekti on yhä siis ihan alkutekijöissään. Alunperin idea oli opettaa Lunalle pujottelu 2+2-kepeillä, joiden kanssa saatiin Dinan kanssa kehitystä tosi nopeesti, mutta sillä nyt oli perusidea lähestulkoon hallussa, piti vain päästä aluksi käytetyistä verkoista enää eroon. Mutta, siis joo onnistumisia varmasti saisi, mutta Lunan kanssa tää tie olisi tosi pitkä. Varsinkin, kun tällä hetkellä autottomana treeniä olisi vain se kerran viikkoon. Aattelinkin, että kokeillaan nyt kujakeppejä, että päästäisiin ainakin alkuun paremmin. Tähän tarvii kaverin palkkausavuksi ainakin alkuun, mutta noin muuten yhden kokeilun perusteella luulisin, että kujakepit vois olla nyt ihan toimiva ratkaisu. Niiden kanssa koitetaan nyt hiljalleen edetä. Ensimmäisellä kokeilukerralla ihan vaan juoksutettiin Lunaa suoran keppikujan läpi. Tavoitteena taas rentous, ettei se arvo tai ihmettele tollasta juttua. Aika samaa tehtiin myös toisella kerralla, ehkä ihan pikkuisen oli kuja pidempi ja kapeampi, mutta ei merkittävästi. Hiljalleen aletaan sitten kaventamaan keppien välejä, kun alkaa näyttää hyvältä ja hakea leveään kujaan kivasti. Toistoja, toistoja ja palkkaa!

Keinu etenee! Nyt Luna uskaltautuu supermatalalle keinulle jo ihan itse, namin perässä tosin. Pieni liike alkaa olla jo ihan ok, eikä edes säpsyile pientä kolahdusta. Luna on aiemmin lähinnä saanut itse paukutella keinua, jotta tottuu ääneen. Nyt kun lokakuun alussa sain kerran Aleksinkin mukaan, niin saatiin Lunakin keinulle. Tämä alla videolla. Itse jännitän Aleksia enemmän, että sattuu jotain, ja tulee taas takapakkia, jonka varmasti Luna aistii. Keinutreeni Aleksin kanssa tekee ihan hyvää, sillä Aleksi ei tosiaan murehdi niin paljon kuin minä ja onhan noilla kahdella jotenkin erityinen suhdekin. Luna on vähän Aleksin koira :) Pari ihan rentoakin keinua on jo nähty, niitä nyt vaan lisää. Luna uskaltautui munkin kanssa tuolle supermatalalle keinulle tuon videoidun kerran jälkeen ja nyt vaan rentoutetaan sitä entisestään. Niin kauan pysytään supermatalassa, että saadaan reilusti rentoja toistoja, ehkä jopa pienen ratapätkän osana. Yhtään ei vaikeuteta niin pitkään, kuin meinaa epäröidä tai hyppiä pois puolivälistä. Pitää myös vielä selkeämmin ottaa lauta-käsky mukaan treeniin, sillä keinu-treenin jälkeen muiden kontaktien tekeminen muuttuu aina taas epävarmemmaksi. Kai se pientä herkkistä arveluttaa, että mikä este mikäkin nyt oikeasti olikaan... Eli toistoja ja toistoja tässäkin. Sellainen pieni kesällä vaivannut "tästä ei tule ikinä mitään"-epätoivo on nyt kuitenkin aika hyvin murentunut, ja uskon, että vielä joskus Lunankin kanssa päästään ihan virallisiin kisoihin asti :)



Puomi ja A-este ovat muuttuneet varmemmiksi, selkeästi Luna on huomannut, etteivät ne nyt niin kamalia sitten olleetkaan. Mutta kuten yllä mainittua, pitää yhä selkeämmin tuon käskyn avulla saada erottelua siihen, mikä este on kyseessä. Ja sitten pitäisi vielä pyrkiä olemaan itse sekoilematta sanoissaan...

Myös renkaalla on kehitystä havaittavissa. Siihen vaatii yhä tarkan ohjauksen itseltä, ei se sitä vahingossa tee vieläkään, mutta eteenpäin! Erilaiset renkaat toimii myös yhtä hyvin, se on tullut tamskilla eri kentillä treenatessa testattua.

Hypyt ja putket ovat aikalailla pysyneet ennallaan. Putkiin meneminen on kyllä kehittynyt koko ajan, eikä putken muodolla ole enää niin väliä (suora vai mutka). Niiden suhteen on nyt vuorossa itsenäisyyden treenaamista, jotta pystyisin lähettämään vähän kauempaa, eikä tarvitse saattaa ihan putken suulle yms. Sama hypyillä. Estefokusta siis. Samaa treeniä tehdään nyt Dinankin kanssa. Ohijuoksut eivät ole sallittujen listalla. Etenkään Lunalla :D

Asenne on ollut viime aikoina paremmin kohdillaan. Sellaista tosi turhauttavaa päin naamaa haukkumista ei treeneissä ole hetkeen ollut. Luna pitää pitää vaan hommissa koko ajan eikä jäädä jahkailemaan, palkita riittävästi sekä vaihdella vauhdikkaampien ja ajatustyötä vaativien juttujen välillä. Ihan perusjuttuja taas, mutta tiettyinä päivinä Lunan kohdalla nääkin korostuu. Siinä missä Dina on lähtenyt kyllästyttyään haistelemaan, Luna aloittaa päin naamaa haukkumisen tai ääliöinnin, eli tekee vaan jotain, esim kyttää kentän reunoilla kulkevia ihmisiä ja haukkuu kaikki, tai jotain muuta yhtä mieltä ylentävää. Helpommin tuota haukkumista tulee aina, kun pyytää Lunaa tarjoamaan jotain itse, tosin eipä se sinällään mikään ihme varmasti ole, kun ei se ole tarjoamiseen tottunut.

Ai niin, episkokemustakin alkaa kertyä! Marraskuun alussa oltiin ihan vaan Lunan kanssa treenimäisissä epiksissä Tamskin hallilla, tutussa paikassa siis. Osallistuttiin ns. mölliradalle, josta puuttuivat kepit, keinu ja puomi. Lunan suoritus alla videolla. Renkaasta oon ihan ylpeä, miten hyvin se sujui. Aan kiellon taas voi laittaa ihan mun piikkiin, sillä Luna kompuroi (tai jotain) sitä edeltävässä putkessa, jolloin ehdin liian aikaisin Aalle, ja jouduin pysähtymään... Olisi vaan pitänyt jäädä putken suulle odottelemaan paremmin ja mennä enemmän yhdessä Lunan kanssa. Luna teki hyvin! Ihan hirveesti se (vielä) on mun kädessä kiinni, mutta sanotaan tähänkin, että pikkuhiljaa :)



Tällaista nyt siis Lunan kanssa. Senkin kanssa treenilista on pitkä (niin kuin Dinallakin), mutta keskitytään nyt erityisesti keinuun ja keppeihin, joiden ohella tehdään sitten "vähän kaikkea". Kyllä tää tästä joskus, eikö vain? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti