15.8.2016

Märkä SERTi!

Lauantaina lähdettiin Takkujen kisoihin vain katsomaan miten tekeminen sateessa märällä radalla ulkona sujuu. Ei kauheesti ollut tavoitteita, eikä mielikään sateen vuoksi ollut kovin korkealla. Meinasi jopa tulla vähän kiirekin, kun en nyt taas ihan ole tottunut noihin kahdeksan aamuherätyksiin... Ykkösissä olemisessa on kyllä se vika, että radat on aina ensimmäiseksi aamulla. Raumalla olleisiin agipitseihinkin taidettiin herätä jo puoli seitsemältä, vaikkei matkaa kisapaikalle ollut kuin puolisen tuntia.


Sadetta tosiaan oli luvattu ja satoihan Hervannassa... Ilmoittautumisen jälkeen majoituin Dinan kanssa autoon odottelemaan, josko se sade siitä pikkuisen hellittäisi ennen kuin on pakko lähteä lämppälenkille. Hellittihän se vähäsen, juuri sopivasti. Kerittiin tekemään vielä melkein 20 minuutin reipas lämmittely ennen rataantutustumista. Oltiin viidentenä eli luokan viimeisenä vuorossa, joten ehdin nopeasti kipaisemaan Dinan kanssa lämmittelyesteillä. Otin pari hyppyä ja kokeilin keppejä. Voi hyvänen aika sentään, ei niistä tullut taas mitään.... Ei niin yhtään mitään. Vähän kyllä meinasi taas epäusko iskeä lähestyvän oman kisasuorituksen suhteen. Suoritus alla videolla. Kiitokset kuvailusta Miralle!



Mua vähän naurattaa, että se ykkösten viimeinen LUVA tuli tällaisella suorituksella. "Otettiin vähän varman päälle." Vähän. Tai tuo keppihomma tuli ihan suunnittelematta fiilispohjalta. Eikä olla kyllä koskaan treeneissäkään tehty tuolla tyylillä. Olin mä vähän ihmeissäni, kuten videolta näkyy, niin pari askelta keppien jälkeen olin ihan ulalla keppien virheettömyydestä, enkä tiennyt minne piti jatkaa :D Myös alussa renkaan jälkeen meinasin olla hieman hukassa, mutta en nyt ehkä ihan yhtä pahasti, kuin keppien jälkeen. Sanoinko jo, etten ole aamuihmisiä? :D


Lopputuloksissa oltiin yli seitsemän sekuntia ihanneaikaa nopeampia etenemällä 3,54 m/s, mutta silti, vaikka Dina tekikin aika hyvin töitä, jäi siitä se kivoin puuttumaan, mitä se nyt treeneissä on aika hyvin väläytellyt. Radan jälkeen ei oikein edes hengästyttänyt, vähän tuli jopa olo että oltiinpa hitaita... Kaikesta pienestä huolimatta olo onnistuneen radan jälkeen oli kyllä aika mainio. Ja fiilis vain parani, kun kävin varmistamassa Miralta että se varmaan oli nolla eikä tuomarin käsi noussut missään kohdassa. Aika huikeeta suorastaan. Silloin kerran se kolmas LUVA oli sen reilun puolen sekunnin päässä ja sen jälkeen koko kesä on tahittu noiden keppien kanssa, joten tää oli kyllä huikeeta. Tän radan jälkeen lähdettiinkin kisalahjakortin kanssa kotiin, koska kakkosten B-rataa olisi joutunut odottelemaan ainakin pari tuntia ja siinä kohtaa oltaisiin molemmat oltu jo ihan kylmissämme tuossa säässä.

Taisin fiilistellä asiaa vähän koko päivän, en tiedä menikö Aleksinkin hermo muhun jo jossain kohtaa, kun en osannut lopettaa :D Mulla oli vähän sellainen salainen tavoite, että ollaan kakkosissa ennen kuin Topteam-kausi alkaa nyt kuun viimeisen viikonlopun leirillä, ja se nyt ainakin tuli tehtyä! Huikeeta, jälleen kerran. Nyt leiriin saakka treenaillaan kevyesti vaan ja koitetaan saada Dinan selän jumeja helpottamaan. Kakkoset korkataan varmaan syyskuun alussa, joko Porissa, Nokialla tai Raumalla. Katsotaan nyt missä ollaan milloinkin.

Olihan se nyt hienoa olla luokkansa ykkönen ja saada vieläpä se LUVA ja SERT! Kerätään niitä ruusukkeita sitten agikentiltä, jos ei näyttelyistä irtoa... :D Siitä puheenollen, näyttelyissä ei nyt tosiaan sitten toukokuun olla oltu, eikä ennen talvea mennäkään, sillä Dina on taas vaihteeksi pudottanut kaiken pohjavillansa. Lauantain sadesäässäkin meinasi ihan vilu tulla, kun vähän pysähdyttiin ja autossa kääräisin märän pikkukoiran fleecepeiton sisään.


On se Dina huikee!

Ps. Tiistaina oltiin Tamskin kisoissa, sieltä tuloksena 2. sija kymmenellä virhepisteellä, kun yhtä toista lukuunottamatta vajaa kymmenen osallistujaa keräsi vain HYLkyjä. Alla vielä tiistain video. Siitä nyt ei sen kummempaa sanottavaa ole, joten eipä jaaritella tämän pidempään tällä kertaa.



Pps. Pientä tilastotietoa: Meidän agiura ykkösluokassa sisälsi 8 eri kisat, joissa yhteensä 14 starttia. Näissä kisoissa 5 hylättyä suoritusta, ja siis 9 tulosta, joista 6 kertaa sijoituttiin. Ekasta ykkösluoka startista vikaan LUVAan 3 kuukautta ja 3 vkoa. Ihan uteliaisuudesta, mites muilla? Minkä aikaa ootte viihtyneet ykkösluokassa? :)

2 kommenttia:

  1. Onnea sertistä vielä tätäkin kautta! Hyvä te! :)

    Musta on alkanu vähän näyttään siltä, et viihdytään ykkösissä ikuisesti :D Kartturilla kun leviää pakka aina kisoissa, oli laji mikä tahansa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset :)

      Äh, kyl se siitä. Ja hei, talvella on vaan hallikisoja :D

      Poista