4.7.2016

Tampereelta Budapestiin

Kesäkuussa tehtiin Aleksin kanssa viiden päivän mittainen reissu Unkariin. Pirkkalan lentokentältä pääsi mukavasti Ryanairin kyydissä suoraan reilun kahden tunnin lennolla Budapestiin, ja matka-ajatkin olivat todella mukavat. Lähtö oli keskiviikkona aamukymmenen jälkeen ja takaisin Pirkkalassa oltiin sunnuntaina kahdeksan jälkeen illalla. Mä olin keskiviikkona lentokoneeseen istahtaessa ihan innoissani, kun pitkästä aikaa pääsi taas reissuun. Edellisestä (Berliinin reissusta) ehtikin vierähtää jo lähes neljä vuotta. Koirien aikana ei tosiaan ennen olla yhden yön laivareissua pidempää reissua oltu poissa kotoa. Neidit jäivät jo viikonloppuna hoitoon vanhempiemme luokse, joten maanantai ja tiistai oltiin kotona ihan kahdestaan. Että oli outoa, kun ei tassut rapisseet lattialla eikä kukaan lämmittänyt yöllä varpaita. Leivän päältä pudonnut kananmunakin piti itse siivota lattialta :D

Keskiviikkona tosiaan aamulla ihan fiksuun aikaan lähdettiin kohti lentokenttää, ja Unkarissa oltiin perillä paikallista aikaa puolilta päivin. Aikaeroa tosiaan on tunti. Matkaa lentokentältä keskustaan oli toistakymmentä kilometriä, joten jokin kulkuneuvo piti löytää. Lentoyhtiön kautta olisi noin kuuden euron hintaan saanut suoran bussimatkan keskustaan, mutta päätimme seikkailla ihan julkisilla ja säästää muutaman euron. Ainakin puolta halvemmalla päästiin, kun lentokentän palvelupisteestä ostimme bussi+metrolipun. Tässä kohtaa pitää myös kehua Budapestin julkisia yhteyksiä. Metroa tuli käytettyä monen monituista kertaa ja bussejakin muutamaan otteeseen. Kaikki kulkivat hyvin, todella taajaan ja nopeasti. Voin suositella! Matkustaminen ei todellakaan ole kallista, ja valitsemalla hotellin metropysäkin läheltä säästää jalkojaan, sillä isossa kaupungissa välimatkat ovat väkisinkin aika pitkiä ja käveltyä tulee kaupunkia kierrellessä muutenkin paljon. Ensimmäinen päivä vietettiin kahdestamme Budapestissä ja katseltiin vaan keskustaa ja syötiin hyvin.

Meinattiin kastua. Kaatosade iski heti hotelliin päästyämme keskiviikkona

Torstaina nautittiin hotellin mainiosta monipuolisesta aamupalasta ja noin muutoinkin Hotel Hungary City Center oli oikein miellyttävä kokemus. Aika pian aamupalan jälkeen otettiin suunta kohti läheistä rautatieasemaa ja onnistuttiin vieläpä ostamaan oikeat liput Szolnokiin menevään junaan. Budapestissä pärjättiin hyvin englannilla, mutta kaverien varoitusten mukaan muualla maassa voi hyvinkin tulla kielimuuri vastaan, koska paikalliset puhuvat aika heikosti englantia. Matka Szolnokiin sujahti nopeasti hassun aakean laakeita maisemia katsellessa (video alla). Szolnokissa vastassa olikin jo Riina, jonka kanssa ensimmäiseksi suunnattiin lounaalle. Ihana nähdä ystävää puolen vuoden jälkeen! Sitä myöden loppu päivä kuluikin muuten vain höpötellessä, kaupassa käydessä ja kokkaillessa. Sekä tietysti kahdeksanviikkoisia kissanpentuja silitellessä ja naureskellessa. Melkoisia pikkutyyppejä nuo Minni ja Maiski! <3






Perjantaina kuviot oli aika vastaavat. Oli aikaa vaan olla eikä kiire minnekään. Jälkkäriksi haettiin paikallisesta konditoriasta iso keko kaikenlaisia herkkuja, joita sitten yhdessä maisteltiin. Kaikki maksoi yhteensä noin neljä euroa, ja ainakin oman mielikuvan perusteella voin kyllä suositella paikallisia leivonnaisia. Harmi, kun Budapestissä emme ehtineet missään kahvilassa pysähtyä. Illalla käytiin vielä paikallisilla Tiszavirág-festivaaleilla, jossa oli esillä pientä purtavaa, turistikrääsää, herkkuja sekä erityisesti paikallisia viinejä, oluita ja pálinkaa. Miellyttävä paikka joen rannassa, kaunis lämmin kesäilta ja kivaa seuraa. Jäi hyvä mieli.




Hoitotäti ja ipanat

Lauantaina puolen päivän jälkeen otettiin taas suunta kohti Budapestia, tällä kertaa ihan autokyydillä. Hotelli oli edelliseen verrattuna hieman pettymys, erityisesti aamupalan osalta, vaikka kivalta näyttikin. Ilmalämpöpumppu pelasti paljon. Margitinsaari oli miellyttävä käyntikohde kaupungin keskellä. Vaikka sijainti olikin hyvin keskeinen, oli saarella itsessään tosi rauhallista. Ruusutarhassa oli perin kaunista, ja koska oltiin Suomeen verrattuna suhteellisen etelässä, alkoi siellä ruusujen kukinta olla kesäkuun puolivälissä jo lopuillaan, kun taas Suomessa kukinta oli tuolloin vasta ihan aluillaan. Loppuillan aikana syötiin vielä hyvin keskustassa ja paikallisten jäätelöiden jälkeen suunnattiinkin hiljaksilleen takaisin hotellille. Naurunpyrskähdysten saattelemana suosittelen välttämään pistaasijäätelöä :D Metroja tuli käytettyä taas urakalla, joten vuorokauden matkustajalippu tmv. tienasi kyllä moninkertaisesti hintansa käyttöaikana.








Sunnuntaina olikin sitten vuorossa eläintarhakierros sekä lounaan jälkeen kotimatka. Eläintarhassa kului mukavasti aamupäivä porukalla kierrellen. Lämpötila lähenteli päivällä taas kolmeakymmentä, kuten joka päivä reissun ajan, mutta pilvisyydestä johtuen ei ollut kuitenkaan ihan älyttömän kuuma. Vettä kului kyllä selkeästi normaalia enemmän, mikä on ihan hyvä vaan. Iltapäivällä saimme vielä kyydin lentokentälle ja hieman oli haikeaa hyvästellä ystävät jälleen puoleksi vuodeksi. Onhan tässä toki mahdollisuus poiketa vielä uudelleenkin syksyn aikana Unkarissa, mutta tällä hetkellä ei kyllä oma rahatilanne anna myöden, ja toisaalta, jos pääsee töihin, niin vähän hankala sitten taas on ehtiä. Mutta katsotaan, joulun jälkeen nähdään viimeistään!




Mangustit <3

Aleksikin näki vihdoin kirahvin, mikä jäi Etelä-Afrikassa näkemättä :D




Kun kengurua vituttaa...

Älä mulle ala!

Linnunperseitä

Kokonaisuutena voin kyllä suositella! Unkariin ja Budapestiin suunnataan varmasti vielä joskus. Sen verran tuli kuitenkin paikat tutuiksi, että aika helppo olisi lähteä uudelleenkin. Jotenkin niin erilaista kuin täällä, ystävällisiä ihmisiä, erityisesti Aleksin makuun olevia paikallisia ruokia, mun makuun olevia paikallisia herkkuja ja kohtuullinen hintataso. Kyllä mä tykkäsin, sillä vaikka keskustan reunoilla, joissa hotellimme olivat, oli ehkä hieman nuhjuistakin ympäristöä, oli kaikkialla kuitenkin siistiä ja roskatonta.



Lähdön aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti